Etämetsänomistajan etäiset yhteydet

Oululainen Osmo Jääskeläinen on esimerkillinen etämetsänomistaja, jolla on etäisiä yhteyksiä moniin eri suuntiin; ylös taivaalle lintujen valtakuntaan, maan pinnan alle puiden juuristoihin sekä moniin maihin ja kaikille mantereille, eniten Saksaan ja Ranskaan.

Metsäteollisuus ry:n entinen aluejohtaja omistaa metsää Utajärven Käkiperällä, jonne matkaa Oulusta kertyy rapiat sata kilometriä. Tämän etäisyysongelman Osma ratkaisi ostamalla rivitalo-osakkeen Utaselta, josta hän pääsee metsiinsä noin varttitunnissa. Tämä on hyvä esimerkki etämetsänomistajille, joilla on metsiä etäisissä kunnissa ilman kiinteitä rakennuksia. Siellähän on usein vähenevä vanheneva väestö ja markkinoille tulee edullisia asuntoja.

Oulun Seudun Metsätilanomistajat ry:n eli OSMON aktiivijäsen, hallitusvaikuttaja ja kaima järjesti osmolaisille Käkiperällä nimipäiväkekkerit viime Osmon päivänä 11.6. syöttäen runsaasti mm. muikun mätiä ja juottaen kuusenkerkkäjuomaa ja koivun mahlaa. Nimipäivävieraat tutustuivat mm. kotkien ruokinta- ja kuvauspaikkaan, jonka Osmon on perustanut mailleen yhdessä parin kaverin ja luontokuvaajien kanssa. Paikalla on useita hyvin maastoon sijoittuvia ja varusteltuja kojuja. Joissakin on myös lämmitys ja valaistus sekä keitto- ja yöpymismahdollisuudet. Ruokinta- ja kuvauspäiviä on vuodessa noin 200 ja kuvaajia on käynyt paikalla kaikilta mantereilta Etelänapaa lukuun ottamatta. Ruokintamateriaali saadaan hirviporukoilta, kalastajilta sekä teiden varsilta auton alle jääneistä jäniksistä, ketuista ym. eläimistä. Jälkimmäiset toimitetaan automaattisesti paikallisten toimesta Osmon rivitalon varaston pakastimeen.

Osmo J. on aktiivinen metsästäjä ja metsästyskavereita on käynyt hänen maillaan myös Saksasta. Vastavuoroisesti Osmo on käynyt metsästysreissuilla lähes kaikissa Saksan osavaltioissa. Erään kerran neljän saksalaismetsästäjän vaimot tekivät keskenään matkan Suomeen ja Osmon luokse Käkiperälle.

Hakkuu ja puunkorjuuasiat Osmo hoitaa rautahepo-telamaasturilla, joka näkyy kuvassa. Kuskeja Osmon rautahevon ohjaksiin tulee etäältäkin; kolme hänen lapsenlastaan asuu Etelä-Ranskassa. Toiset kolme lapsenlasta Helsingistä käyvät vielä useammin auttamassa Osmoa rautahepo- ym. metsähommissa.

83-vuotias Osmo on yhä vireässä työkunnossa. Selityksenä tähän hän pitää luonnon antimia ja rautahepo-hakkuuta

Teksti: Pauli Kankainen

Kuva: Riitta Kukkohovi-Colpaert

Tuohenpunontakurssi käynnistyi

Tuohenpunontakurssi 21.5.2026.alkaen. Tuohen kiskontaan mahdollisuus kurssin osallistujille 18.6. klo 18 Haukipudas, Takkukankaan taukopaikka, länsi (saavu pohjoisesta).

Kurssilla perehdytään tuohituotteiden valmistukseen ja käyttökohteisiin. Käytännön jaksolla tutustutaan työtapoihin ja menetelmiin sekä valmistetaan oma tuohityö.

  • Osa 1, to 21.5. klo 18: etäkurssi

Kokoonnutaan, perehtyminen tuoheen materiaalina.

  • Osa 2, Juhannuksen seutuvilla, Työpaja, tuohen kiskonta
  • Osa 3, 16.–17.10. Työpaja. Paikka varmistetaan.

Vierailu tulevaisuuden tehtaalla: Oulun uusi uljas PK7 ja koko integraatin voima

Viime torstaina, 12.3.2026 yhdistyksemme jäsenillä oli etuoikeus tutustua metsäteollisuuden suurinvestointiin, kun vierailimme Stora Enson Oulun tehtaalla. Isäntinämme toimivat asiantuntevat oppaat: investointisuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Tuomas Parkkinen sekä viestintäpäällikkö Tuomo Puumala. He valottivat meille tehtaan valtavaa muutosprosessia ja tulevaisuuden näkymiä.

Kierroksen keskiössä oli uusi paperikone 7 (PK7), joka on muunnettu huippunykyaikaiseksi kuluttajapakkauskartonkilinjaksi. Tämä noin miljardin euron hanke on esimerkki strategisesta investointisuunnittelusta. Stora Enso on onnistunut ennakoimaan markkinoiden muutoksen ja siirtänyt painopisteen kasvaviin, uusiutuviin pakkausratkaisuihin. PK7 ei kuitenkaan toimi yksin: tehdasalueen muut linjat ja parhaillaan käynnissä oleva PK6:n muutos tekevät Oulusta yhden Euroopan merkittävimmistä kartonkikeskittymistä.

Työpaikkoja ja vakautta alueelle
Investoinnit tarkoittavat ennen kaikkea työtä ja toimeentuloa. Tehdas työllistää suoraan satoja ammattilaisia, ja välilliset vaikutukset logistiikkaan, kunnossapitoon ja palveluihin ovat moninkertaiset. Oulun yksikkö tarjoaa huipputason työpaikkoja ja vakautta koko Pohjois-Suomelle.

[KUVA 1: Koko retkiporukkamme yhteiskuvassa Stora Enson vierailulla]

Vahva viesti alueen metsänomistajille
Tehtaan kapasiteetti luo vakaan kysynnän raaka-aineelle. Stora Enson tuore Junnikkalan Oulun sahan hankinta on tässä avainasemassa: tukkipuu jalostetaan sahatavaraksi ja sivutuotteet, kuten hake, hyödynnetään suoraan viereisellä tehtaalla.

Alueen metsänomistajille tämä on erinomainen uutinen. Tehtaan investoinnit ja uusi saha takaavat, että puulle on varma ostaja lähellä. Alueen metsätilojen puu menee nyt entistä suoremmin korkean jalostusasteen tuotteisiin, mikä vahvistaa paikallista elinvoimaa.

Satama yhdistää Oulun maailmaan
Lopuksi korostui Oulun sataman kriittinen rooli. Se toimii porttina maailmalle, mahdollistaen tuotannon tehokkaan viennin globaaleille asiakkaille. Satama on strateginen elämänlanka, joka tekee Oulusta houkuttelevan paikan tämän kokoluokan investoinneille.

Lämmin kiitos Tuomakselle, Tuomolle ja koko Stora Enson tiimille mielenkiintoisesta ja opettavaisesta päivästä!

Vuosikokous 26.2.2026

Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n vuosikokous pidetään 26.2.2026 kello 18 Oulussa Tuomiokapitulin Tallikappelissa, osoite Hallituskatu 3 (sisäpiha). Ohjelmassa ovat sääntöjen mukaiset asiat ja kokousesitelmä ja alustuksia.

Käsitellään mm. Osmon toimintakertomus ja tilinpäätös 2025, toimintasuunnitelma 2026, puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinta sekä toiminnantarkastajien valinta.

Vuosikokouksen esitelmä:  Metsälannoitukset ja lannoituksen vaikutukset metsänkasvuun: tuhka, ym. Samuli Kallio/ Havulatva Oy. Keväällä tutustuminen metsäkohteeseen Sanginjoella Havulatva Oy:n johdolla.

Kahvitarjoilu 17.30 alkaen!

Tulkaapas porukalla mukaan vaikuttamaan ja suunnittelemaan tulevaa.  Tervetuloa! 

Ilmoittautumista ei tarvita.

Metsäilta helmikuulla 5.2. klo 17.30

Metsäkeskuksesta elinkeinopäällikkö Maria Isolahti kertoo Pohjois-Pohjanmaan uudesta metsäohjelma 2026-2030 sekä ajankohtaisista metsäasioista. Metsäkeskus järjestää monipuolista koulutusta metsänomistajille, toimijoille ja muille metsäalasta kiinnostuneille, mistä saamme myös lisätietoa.

Tilaisuus pidetään 5.2. klo 17.30 Metsäkeskuksen tiloissa, os. Alasintie 10 E, Oulu.

    Kahvitarjoilu, Tervetuloa!

Osmon kesäretki Pohjois-Karjalaan 28.-30.8.2025

Matkakertomus Pohjois-Karjalan kesäisiltä kunnailta

Kolmen päivän kesäretki Pohjois-Karjalaan kokosi yhteen teollisuuden, kulttuurin ja historian – sekä tietenkin karjalaisen vieraanvaraisuuden.

🚍 Torstai 28.8. – Matka alkaa

Aamuvarhain Oulun linja-autoasemalta startannut bussi kuljetti ryhmän kohti Höljäkkää, jossa Scanpole Oy:n kyllästämö esitteli puun käsittelyn vaiheita. Pylväiden tuotantoa varten on tehty investointeja, ja kyllästystoiminta tehdään nykyvaatimusten mukaisesti. Asiakkaat ovat laajalla alueella. Logistiikkaa tukee hyvä rautatieyhteys. Pylväspuiden tuotanto on hyvä osa puun tuottajan pyrkimyksissä jos haluaa nostaa myyntituloa tuottamalla huippulaatuisia puurunkoja! Nurmeksen Binderholz-saha jatkoi teollisuuden teemaa, ja oli vaikuttavaa nähdä metsien raaka-aine jalostumassa. Sahan vahvuus on sijainti metsäisellä vyöhykkeellä.

Illalla majoituimme Break Sokos Hotel Bombaan, Pielisen rannalle. Lyhyt kävely johdatti Bomban talolle, jossa opas kertoi karjalaisesta kulttuurista ja rakennuksen historiasta. Pikkuhiljaa alueen tarinat ja kaunis, järvimaisema alkoivat vaikuttaa. Päivällinen oli todellinen juhla: perinnebuffet notkui karjalanpiirakoista, savukalasta ja metsäsienisalaatista. Tunnelma oli lämmin ja mukava – kuin olisi astunut keskelle karjalaista juhlapöytää. Tämä kokemus lopultakin johdatti mukavalle matkalle ja irroitti kotitunnelmista!

🏭 Perjantai 29.8. – Teollisuutta ja tutkimusta

Aamulla matka jatkui Joensuuhun. John Deeren tehdas avasi ovensa ja tarjosi katsauksen moderniin konevalmistukseen. Saimme kuulla tehtaan johtajan kuvauksen modernin koneen rakentumisesta huippu nykyaikaisessa ja toimivassa tehtaassa, sekä näkökulmia koneen ostajien, metsäurakoijien, ja metsän omistajien tarpeista ja niiden vaikutuksesta koneen kehitykseen. Kierros hallien läpi oli vaikuttava – tehdas oli kompakti ja tehokas – kaikki vaiheet tehdään yhden katon alla. Työn ja prosessien johtaminen vaikutti todella huolelliselta – tehtaan tapahtumista välittyi välitön kokonaiskuva ja poikkeustilanteisiin voitiin reagoida. Lopuksi näimme uuden kuormatraktorimallin – koneiden koko kasvaa, tehokkuusvaatimus ohjaa toimijoita. Tehdaskierroksen aikana välittyi kuva globaalista toimijasta, jolla on osaaminen ketjun kaikkiin vaiheisiin. Lounas tehtaan ravintolassa toi arjen lähemmäs. Kiitos loistavasta vierailusta!

Iltapäivällä Itä-Suomen yliopistolla professori Heli Peltola johdatti meidät metsänhoidon ja hiilensidonnan tutkimukseen. Metsätuhoriskien hallinta ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät herättivät vilkasta keskustelua. Jukka Tikkanen toi terveisiä yliopiston tiedekuntatasolta – metsien tilanteeseen liittyy monia, osin ristiriitaisia vaatimuksia. Metsätietoon perehtyminen on iso asia! Vierailu Luken toimistolla täydensi päivän tieteellisellä näkökulmalla. Kuulimme metsätutkimuksen haasteista ja kuulimme metsäkuljetuksiin liittyvistä tutkimusnäkemyksistä.

Joensuussa majoituimme Original Sokos Hotel Kimmeliin, Pielisjoen rannalle. Päivällinen Bistro Heilissä tarjosi paahdettua lohta ja valkosuklaamoussea – yksinkertaista mutta viimeisteltyä. Illan kruunasi hotellin sauna, jossa päivän kokemukset vaihtuivat tarinoiksi ja nauruiksi.

⛏️ Lauantai 30.8. – Kaivoksen syvyyksistä asutuksen historiaan

Viimeisenä aamuna suuntasimme Outokummun vanhalle kaivokselle. Opastettu kierros vei maan alle ja avolouhokseen, ja oppaan tarinat kaivostyön arjesta tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Oudon kummun historia avautui erivaiheineen – kaivostyö on vaiheiseen tuonut toimeentulon, työtavat ovat kehittyneet mutta työ ja kallio pysyneet. Tunnelma oli kuin aikamatka menneeseen – kaivoksen kyläyhteisöjen elämä ja työn raskaus tulivat lähelle.

Matka jatkui Siilinjärven ABC:n lounastauon kautta Lapinlahden Suomen Asutusmuseoon. Museossa avautui kuva suomalaisen maaseudun asutushistoriasta ja sen merkityksestä perheen tarinan kautta. Kuulimme ja näimme perheen elämänkaaren kodin ja maatilan, maiseman ja esineiden kautta. Tarinat ja oppaiden paneutuminen aiheeseen tekivät vierailusta todella vaikuttavan.

Illalla bussi kaartoi takaisin Ouluun. Kolmen päivän aikana olimme nähneet leikkauksen metsiä, teollisuutta, kulttuuria, tutkimusta ja historiaa – ja ennen kaikkea kokeneet karjalaisen vieraanvaraisuuden.

Kiitos hienosta matkasta!

Sorvattuja pylväitä odottamassa kyllästystä.

Binderholtzin Nurmeksen sahalla tutustuimme sahan toimintaan ja kuulimme suuren sahaketjun kuulumisia.

Sahalinjalla.

John Deeren Joensuun tehtaalla näimme myös opouuden kuormatraktori John Deere 2510H:n.

Outokummun kaivonmuseo esitteli louhintatyötapoja.

Viimeinen vierailukohde oli Lapinlahdella sijaitseva Suomen Asutusmuseo. Alarannan tilan ja Muren perheen vaiheet avautuivat elävästi museoidun kodin ja maatilan pihapiirissä.