Uutiskirje
Tekijä: Esa Ojala
Vuosikokous 26.2.2026
Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n vuosikokous pidetään 26.2.2026 kello 18 Oulussa Tuomiokapitulin Tallikappelissa, osoite Hallituskatu 3 (sisäpiha). Ohjelmassa ovat sääntöjen mukaiset asiat ja kokousesitelmä ja alustuksia.
Käsitellään mm. Osmon toimintakertomus ja tilinpäätös 2025, toimintasuunnitelma 2026, puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinta sekä toiminnantarkastajien valinta.
Vuosikokouksen esitelmä: Metsälannoitukset ja lannoituksen vaikutukset metsänkasvuun: tuhka, ym. Samuli Kallio/ Havulatva Oy. Keväällä tutustuminen metsäkohteeseen Sanginjoella Havulatva Oy:n johdolla.
Kahvitarjoilu 17.30 alkaen!
Tulkaapas porukalla mukaan vaikuttamaan ja suunnittelemaan tulevaa. Tervetuloa!
Ilmoittautumista ei tarvita.
Metsäilta helmikuulla 5.2. klo 17.30
Metsäkeskuksesta elinkeinopäällikkö Maria Isolahti kertoo Pohjois-Pohjanmaan uudesta metsäohjelma 2026-2030 sekä ajankohtaisista metsäasioista. Metsäkeskus järjestää monipuolista koulutusta metsänomistajille, toimijoille ja muille metsäalasta kiinnostuneille, mistä saamme myös lisätietoa.
Tilaisuus pidetään 5.2. klo 17.30 Metsäkeskuksen tiloissa, os. Alasintie 10 E, Oulu.
Kahvitarjoilu, Tervetuloa!
Osmon kesäretki Pohjois-Karjalaan 28.-30.8.2025
Matkakertomus Pohjois-Karjalan kesäisiltä kunnailta
Kolmen päivän kesäretki Pohjois-Karjalaan kokosi yhteen teollisuuden, kulttuurin ja historian – sekä tietenkin karjalaisen vieraanvaraisuuden.
🚍 Torstai 28.8. – Matka alkaa
Aamuvarhain Oulun linja-autoasemalta startannut bussi kuljetti ryhmän kohti Höljäkkää, jossa Scanpole Oy:n kyllästämö esitteli puun käsittelyn vaiheita. Pylväiden tuotantoa varten on tehty investointeja, ja kyllästystoiminta tehdään nykyvaatimusten mukaisesti. Asiakkaat ovat laajalla alueella. Logistiikkaa tukee hyvä rautatieyhteys. Pylväspuiden tuotanto on hyvä osa puun tuottajan pyrkimyksissä jos haluaa nostaa myyntituloa tuottamalla huippulaatuisia puurunkoja! Nurmeksen Binderholz-saha jatkoi teollisuuden teemaa, ja oli vaikuttavaa nähdä metsien raaka-aine jalostumassa. Sahan vahvuus on sijainti metsäisellä vyöhykkeellä.
Illalla majoituimme Break Sokos Hotel Bombaan, Pielisen rannalle. Lyhyt kävely johdatti Bomban talolle, jossa opas kertoi karjalaisesta kulttuurista ja rakennuksen historiasta. Pikkuhiljaa alueen tarinat ja kaunis, järvimaisema alkoivat vaikuttaa. Päivällinen oli todellinen juhla: perinnebuffet notkui karjalanpiirakoista, savukalasta ja metsäsienisalaatista. Tunnelma oli lämmin ja mukava – kuin olisi astunut keskelle karjalaista juhlapöytää. Tämä kokemus lopultakin johdatti mukavalle matkalle ja irroitti kotitunnelmista!
🏭 Perjantai 29.8. – Teollisuutta ja tutkimusta
Aamulla matka jatkui Joensuuhun. John Deeren tehdas avasi ovensa ja tarjosi katsauksen moderniin konevalmistukseen. Saimme kuulla tehtaan johtajan kuvauksen modernin koneen rakentumisesta huippu nykyaikaisessa ja toimivassa tehtaassa, sekä näkökulmia koneen ostajien, metsäurakoijien, ja metsän omistajien tarpeista ja niiden vaikutuksesta koneen kehitykseen. Kierros hallien läpi oli vaikuttava – tehdas oli kompakti ja tehokas – kaikki vaiheet tehdään yhden katon alla. Työn ja prosessien johtaminen vaikutti todella huolelliselta – tehtaan tapahtumista välittyi välitön kokonaiskuva ja poikkeustilanteisiin voitiin reagoida. Lopuksi näimme uuden kuormatraktorimallin – koneiden koko kasvaa, tehokkuusvaatimus ohjaa toimijoita. Tehdaskierroksen aikana välittyi kuva globaalista toimijasta, jolla on osaaminen ketjun kaikkiin vaiheisiin. Lounas tehtaan ravintolassa toi arjen lähemmäs. Kiitos loistavasta vierailusta!
Iltapäivällä Itä-Suomen yliopistolla professori Heli Peltola johdatti meidät metsänhoidon ja hiilensidonnan tutkimukseen. Metsätuhoriskien hallinta ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät herättivät vilkasta keskustelua. Jukka Tikkanen toi terveisiä yliopiston tiedekuntatasolta – metsien tilanteeseen liittyy monia, osin ristiriitaisia vaatimuksia. Metsätietoon perehtyminen on iso asia! Vierailu Luken toimistolla täydensi päivän tieteellisellä näkökulmalla. Kuulimme metsätutkimuksen haasteista ja kuulimme metsäkuljetuksiin liittyvistä tutkimusnäkemyksistä.
Joensuussa majoituimme Original Sokos Hotel Kimmeliin, Pielisjoen rannalle. Päivällinen Bistro Heilissä tarjosi paahdettua lohta ja valkosuklaamoussea – yksinkertaista mutta viimeisteltyä. Illan kruunasi hotellin sauna, jossa päivän kokemukset vaihtuivat tarinoiksi ja nauruiksi.
⛏️ Lauantai 30.8. – Kaivoksen syvyyksistä asutuksen historiaan
Viimeisenä aamuna suuntasimme Outokummun vanhalle kaivokselle. Opastettu kierros vei maan alle ja avolouhokseen, ja oppaan tarinat kaivostyön arjesta tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Oudon kummun historia avautui erivaiheineen – kaivostyö on vaiheiseen tuonut toimeentulon, työtavat ovat kehittyneet mutta työ ja kallio pysyneet. Tunnelma oli kuin aikamatka menneeseen – kaivoksen kyläyhteisöjen elämä ja työn raskaus tulivat lähelle.
Matka jatkui Siilinjärven ABC:n lounastauon kautta Lapinlahden Suomen Asutusmuseoon. Museossa avautui kuva suomalaisen maaseudun asutushistoriasta ja sen merkityksestä perheen tarinan kautta. Kuulimme ja näimme perheen elämänkaaren kodin ja maatilan, maiseman ja esineiden kautta. Tarinat ja oppaiden paneutuminen aiheeseen tekivät vierailusta todella vaikuttavan.
Illalla bussi kaartoi takaisin Ouluun. Kolmen päivän aikana olimme nähneet leikkauksen metsiä, teollisuutta, kulttuuria, tutkimusta ja historiaa – ja ennen kaikkea kokeneet karjalaisen vieraanvaraisuuden.
Kiitos hienosta matkasta!

Sorvattuja pylväitä odottamassa kyllästystä.

Binderholtzin Nurmeksen sahalla tutustuimme sahan toimintaan ja kuulimme suuren sahaketjun kuulumisia.

Sahalinjalla.

John Deeren Joensuun tehtaalla näimme myös opouuden kuormatraktori John Deere 2510H:n.

Outokummun kaivonmuseo esitteli louhintatyötapoja.

Viimeinen vierailukohde oli Lapinlahdella sijaitseva Suomen Asutusmuseo. Alarannan tilan ja Muren perheen vaiheet avautuivat elävästi museoidun kodin ja maatilan pihapiirissä.
Metsäntaitokisat 23.8.2025 tulokset
Oikeat vastaukset:
1. Puuston ikä 30 v, 2. Puun pituus 22 m, 3.Metsikön käsittely 5 v kasvatushakkuu, 4. Kasvupaikkatyyppi lehtomainen kangas, 5. Puuston ppa 32,6. Puun läpimitta 42 cm, 7.. Kehitysluokka 2,
8. Etäisyys 130 m, 9. Runkoluku 2.300, 10. Puuston tilavuus 270, Puun tilavuus 1,6, Puuston kasvu 14, Onko metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö-kyllä, 15. UPM:n logo-aarnikotka, 15. Kasvi-ruokanukka
Osmon edustus valtak. mt-kilp. 19.9.2025 Evolla:
-Tomi Ahlholm Pyhäjärvi, Martta ja Antti Lithovius Lumijoki ja Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi. Lisäksi Osmosta osallistuu henkilökohtaiseen kilpailuun Pekka Vanhala.
Henkilökohtaisen kisan tulokset
1) Tomi Ahlholm Pyhäjärvi 79 p
2) Martta Lithovius Lumijoki 72 p
3) Antti Lithovius Lumijoki 72 p
4) Eila Laakko Kestilä 70 p
5) Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi 70 P
6) Timo Kangas Pyhäjärvi 69 p
7) Kullervo Kanniainen Siikajoki 61 p
8) Esa Ojala Oulu 58 p
9) Pekka Vanhala Muhos 51 p
10) Janne Savolainen Haukipudas 48 p
11) Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhos 32 p
12) Tapio Suorsa Haukipudas 36 p
13) Tommi Kukkohovi Oulu 32 p
14) Jukka Heiko Oulu 30 p
Kuvia Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalta 7.4.2025
Tutustumismatka Metsä Fibre:n Kemin Biotuotetehtaaseen 7.4.2025
08.04.2025
OSMO ry ja Napapiirin Metsänomistat ry järjestivät tutustumisretken Metsä Fibren tehtaalle. Matkaan lähdettiin Oulun rautatieasemalta junakyydillä. Isäntänä toimi Jarkko Parpala. Tehdas toimii vielä poikkeustilassa, sillä tehdasalueella puretaan parhaillaan vanhan hiertämön rakenteita. Työ aiheuttaa monenlaisia poikkeusjärjestelyitä. Tuotanto toimii, ja päästää ilmoille sankan vesihöyrypilven. Päästöjä ei pitäisi suuntautua ilmakehään mitattavaa CO2-vaikutuksen lisäksi. Myös CO2-vaikutusten vähentäminen kuuluu tehtaan kehityssuunnitelmiin.
Tehdasinvestointi on suuri, noin 2 miljardia €. Kombinaatti tuottaa sellua, biotuotteita ja pahvia. Vuosittaisen puunkäytön arvioidaan nousevan 7,6 miljoonaan kiintokuutioon vuodessa. Alueella ei ole sahalaitosta. Raaka-aineesta 90 % on havupuuta, loput 10 % on koivukuitua. Tehdas on myös merkittävä sähkön tuottaja. Suurin osa kuljetuksista tehdään rautateitse, ja alueen liikenneyhteyksiin on investoitu merkittävä panos.




Käyttöpäällikö Juho Lyytikäisen esittely avasi tehtaan toiminnan järjestämistä ja toteutusta.
Digipoliksessa kuulimme Metsä Group:n ajankohtaisia asioita ja puumarkkinakuulumisia. Monimuotoisuus on muuttunut yrityksen toiminnan kannalta avainsanaksi.
Kemin rautatieasemalta suuntasimme Oulua kohden, ja nykyisten nopeiden junayhteyksien avulla perillä olimme jo tunnin kuluttua.

Perinneaidan rakentaminen ja siihen liittyviä näkökulmia
Saate: Näin kevään kulmalla on hyvä miettiä hetki omia maaseutumaisemia, ja mahdollisia kehittämiskohteita. Pienikin aita muuttaa aluetta ja voi rauhoittaa sitä. Aitaa voi rakentaa omatoimisesti tai yhdessä erilaisten ryhmien kanssa. Maaseudun sivistysliiton Oulun seudun kestävät kylät- hankkeen kanssa 24.5.2025.
Perinneaidan rakentaminen ja siihen liittyviä näkökulmia
Perinneaitoja on useanlaisia, usein varsinkin Itä-Suomessa niistä puhutaan pistoaitoina. Länsi-Suomessa niitä kutsutaan riukuaidoiksi tai risuaidoiksi ja Pohjanmaalla panenta-aidoiksi. Pistoaitojakin on useita malleja, jotkut tekevät niitä määrämittaisista tarvikkeista, jolloin aidasta tulee säännöllinen. Aitoja nimitetään myös riukujen pituuden mukaan. On siis lyhytpistoista ja pitkäpistoista aitaa.
Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana reilu 18 kilometriä pääasiassa pitkäpistoista pistoaitaa. Olemme tehneet paljon kyläyhdistysten kanssa lyhytkursseja 1-3 päivää, jolloin perehdytään tarvikkeiden hankintaan, työstämiseen ja aidanrakentamiseen. Aidanrakentaminen on kohtuullisen helppoa, mutta esteettisen maisemaan sopivan aidan tekeminen vaatii kuitenkin harkitsevaa rakentamista ja sopivien aitatarpeiden valintaa. Mielestäni suurin virhe on, kun aita tehdään heinäseipäistä.
Aitatarvikkeet ovat aidakset eli aitariu’ut, aitaseipäät, sivuvarat ja aitavitsakset, silloin kun aita tehdään kokonaan puusta. Lammasaidaksi käypään pisteaitaan menee tarvikkeita seuraavasti 100 metriä aitaa, aitaseipäiden väli noin 1,5 metriä, seipäitä 130 kpl, sivuvaroja 130 kpl, aitariukuja noin 250-300 kpl ja vitsaksia 130 kpl. Seipäät ovat noin 2,5 pitkiä ja halkaisijaltaan 4-6 cm tyveltä, sivuvarat reilu 2 m pitkiä ja halkaisijaltaan tyveltä noin 3-4 cm. Aitaseipäät ja sivuvarat hiilletään kartiohiilettimessa noin 30 -40 cm matkalta tyvestä. Aidakset ovat noin 3-5 metriä pitkiä ja halkaisijaltaan tyveltä 5-9 cm. Aitaseipäät, sivuvarat ja aitariuút on hyvä aisata (kuoria) kahdelta sivulta. Vitsakset ovat alikasvoskuusia pituudeltaan noin 1,5 m, ne halkaistaan pääsääntöisesti latvasta alkaen.
Tarvikkeiden hinta noudettuna metsänomistajalta on noin 1,5-2 euroa sisältäen arvonlisäveron. Aitavitsaksia on vielä saanut hakupalkalla metsästä maanomistajan luvalla. Valmiin aidan korkeudeltaan noin 1,3 metriä listahinta on 45 -55 euroa/metri + alv 24%. 100 metrin rakentamiseen ja aitatarpeiden työstämiseen menee noin 60 -80 tuntia. Kustannukset ovat siis tarvikkeet 750 -1000 euroa ja työ 1500 -2000 euroa ja matkat noin 300 -500 euroa.
Aidan kestoikä on noin 10-15 vuotta ja hoidettuna 20 -25 vuotta. Hyvä puoli vanhoissakin aidoissa on se, että materiaalia voi käyttää uudelleen parhaimmillaan jopa 70 %. Eli pienpuu voi olla aidassa jopa viisikymmentä vuotta.
T. Timo Reko, Maaseudun Sivistysliitto, kehittämispäällikkö ympäristö