1. Antti Lithovius Lumijoki 140 p, Kullervo Kanniainen Revonlahti 138 p, 3. Markku Vaitiniemi Oulu 137 p, 4. Kari Tuoriniemi Pyhäsalmi 136 p, 5. Martta Lithovius Lumijoki 127 p, 6. Pekka Salmistola Kiuruvesi 125 p,7. Timo Pietilä Liminka 124 p, 8. Pekka Vanhala Muhos 119 p, 9. Reino Moisejeff Oulu ? 116p, 10. Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhos 112 p, 11. Alfred Colpaert Muhos 110 p, 12. Marja Salmistola Kiuruvesi 107 p, 13.Jukka Hakko Varjakka 104 p, 14. Teuvo Suomela Ii 104 p, 15. Tapani Miettinen Niemenranta 104 p, 16. Pentti Kankainen Suolahti(Mhy-Keski-Suomi, ei metsänomistaja)
Oikeat vastaukset tehtäväjärjestyksessä:
1. Kasvupaikkatyyppi-kuivahko kangas, 2. Pohjapinta-ala 17 , 3. Kehitysluokka 2 (klm selvästi alle 16), 4. Runkoluku 1750 (alue harvennettu viime kesänä motokuskiopiskelija Jonna Halosen ja allekirjoittaneen toimesta tavoitteena jättää motomiehellekin leipänsä pitimiksi muutamia isompia puita), 5. Puuston ikä 40 v (ratkaisu perustuu perimätietoon ja kantomittauksiin), 6. Puuston tilavuus 270 Mittaustulokset(Laania+Osmo) antoivat lukeman kortin vaihtoehtojen 245 ja 270 puoliväliin: Arto Orava korjasi Komatsullaan tukkia ja karsittua rankaa 2,5 aarin koealalta yhteensä 2,55 mottia eli hehtaarilta yli 100 mottia(102), Leimauksessa jätetyistä puista kertyi 113,96 mottia. Tämä ei sisällä jätettyjä puita, joiden numerot olivat välillä 71-90. Lisäksi on huomioitava karsimattomat rangat (latvat ja pienpuusto) Tukin osuuden saan tietoon, kun Arto avaa koneensa seuraavan kerran maanantaina.7. Leimaus; 90 rungosta jää kasvamaan 25 tai vähemmän, jolloin tulee tavoitetiheys 1000 runkoa /ha, 8 Metsäkone. 5 pisteen vastauksiksi hyväksyttiin seuraavat: rautahepo, järnhäst(samma på svenska), iron horse( rh englanniksi, Lisätarinaa rautahevosta saa, jos googlaa: iron horse with Pauli)9., Puuston kasvu 6 mottia/ha/v, 10. Puun tilavuus 256 litraa, 11 Metsikön käsittely, kasvatushakkuu(tämä oli kaikkien paikalla käyneiden asiantuntijoiden mielipide), 12. Keskiläpimitta yli 4 cm-8 cm(mittauksiin taisi tulla joitakin kuolleitakin puita), 13. Taimikon hoitotarve seur 2 v aikana; ei toimenpiteitä. Ratkaisu perustuu seuraavien asioiden kunnioittamiseen: metsänomistaja mielipide( sahuri Pentti Toivari), yhteistyökumppanin tavoitteet: Laanialle pitäis saada energiapuuta, nyt sen keruu ei ole vielä kannattavaa, Oksattoman tyvitukin kasvattamiseksi harvennuksella ei ole vielä kiirettä. 14. Taimikon pinta-ala 0,4 ha, 15. Puun pituus 19 m.
Päävoiton (raivaussahan) Osmon arpajaisissa voitti Antti Lithovius.
Pauli kiittää yhteistyöstä ja muistamisista! Kiitos myös Laania oy:lle yhteistyöstä ja puukorjuutyönäytöksen järjestämisestä!
Vuosi 2023 on merkinnyt siirtymää vakiintuneeseen toimintaympäristöön ja erilaisten järjestötoimien toteutus on ollut mahdollista. Oman säväyksen kuluvaan vuoteen on tuonut kansainvälisen ilmapiirin kireneminen Ukrainan tapahtumien johdosta sekä viimeisenä tapahtumat Gazan kaistalla. Vuonna 2023 toiminta jatkui poikkeusolojen sävyttämänä. Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne on jatkunut ja vaikuttanut metsäsektoriin muun muassa Venäjään kohdistuneiden pakotteiden ja myös puutavaraan kohdistuneiden pakotteiden kautta. Puun kauppahinnat ovat pysyneet hyvällä tasolla.
Jäsenistö
Vuosikokous pidettiin 25.4.2023 Aleksin kulmassa. Jäsenmaksuksi päätettiin 25 € vuodessa. Puheenjohtajaksi valittiin Saija Kronqvist.
Jäsenmäärä ja sen kehitys
v. 2023
v. 2022
v. 2021
v. 2020
v. 2019
269
303
304
324
312
Työryhmät
Viestintätyöryhmä on jatkanut tiedotustoiminnan kehittämistoimia. ilmoittautumiset tapahtumiin on ohjattu ensisijaisesti nettisivujen lomakkeen kautta. Tiedotteet on lähetetty sähköpostilla. Jäsenille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, on toimitettu jäsenkirje kaksi kertaa vuodessa. Viestintäryhmään kuuluvat Saija Kronqvist, Esa Ojala ja Raili Raittinen. Puhelinnumerona käytetään numeroa 0453333014 (Esa Ojala).
Retket ja tapahtumat
* Tampereen metsätilanomistajien kesäretki suuntautui Oulun seudulle, ja osallistujat tutustuivat Scandic Cityn illallisella Oulun Energian toimintaan sekä Pauli Kankaisen johdolla www.halkonen.fi:n ylläpitämään polttopuuautomaattiin. OSMO:n tervehdyksen toi Saija Kronqvist.
* Kesäretki järjestettiin Kalajoelle 18. – 19.8.2023. Matka sujui merellisissä merkeissä ja sisälsi purjehdusretken Plassi-aluksella Maakallaan. Osallistujia oli 21 henkilöä. Retkellä tutustuttiin Kalajoen Mutkalammilla tuulivoimapuistoon sekä vuonna 2021 tapahtuneen metsäpalon palojälkiin seuraamuksineen. Kannuksessa vierailtiin Ollikkala- maaseutumessuilla.
* Limingan 4H yhdistyksen 10.5. neljäsluokkalaiset ja 14.9.2023 kuudesluokkalaiset järjestämillä metsäpäivillä miettivät omaa metsäsuhdettaan lähellä olevien puiden kautta ja tutustuivat relaskoopin käyttöön sekä metsämittausten suorittamiseen. Puheenjohtaja tapasi näiden päivien myötä 300 liminkalaista oppilasta. Yhdistys sai Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n vuoden 2022 nuorisostipendin ja tavoitti yhteensä x 4 lk, 6lk ja 8lk:n oppilasta metsäpäivissään. Mukana metsäpäivien toteutuksissa olivat myös Limingan nuorisopalvelut, biologianopettajayhdistys, luotokoulun opettaja, Metsähallituksen Limingan luontokeskus, Metsäkeskus sekä metsäalan yritykset.
Jäsenistölle tarjottiin mahdollisuutta lähteä vapaaehtoiseksi Limingan 4H tapahtumiin, mutta vielä tilaisuutta ei uskallettu hyödyntää.
Perjantai 5.5.2023.
Avaussanat – Biotalouden tutkimus Oulun yliopistossa – Prof. Henrikki Liimatainen
Biojalostuksen korkean lisäarvon tuotteet: Biopolymeerit – FT., dos. Juha Heiskanen
Biojalostus ja automaatio (alustava otsikko) – Prof. Mika Ruusunen
Lounas yliopistoalueella.
Iltapäivällä käynti Mammuttihirsi, Ylikiimingissä , tehtaan esittely, tehdaskierros ja kahvitarjoilut.
Tutustuminen Jäälissä Lovi Oy:öön, joka tekee puisia joulukuusen koristeita.
Tasemon päiväohjelmaan voi liittyä mukaan omakustanteisesti. Tiedustelut huhtikuussa .Huom, tarkista Mauri Inhalta tarkemmat osoitteet ja paikkatiedot!
Yhdessä Mettästä uuniin-hankkeen kanssa. Retkelle bussikuljetus Oulusta.
20.4.2023 klo 15.00-19.00, Oulu, Kello. Retkeilylle bussikuljetus Oulusta.
• Polttopuurankojen kuljetus. Rankojen katkonta ja halkojen tekeminen turvallisesti (moottorisaha ja kirves, pieni klapikone, ammattimainen klapikone). Polttopuiden kuivatus ja varastointi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen.
Mettästä Uuniin -neuvontasarja on maksuton. Mettästä Uuniin neuvontasarjan järjestää Suomen metsäkeskuksen Ilmastotietoa metsänomistajille (ILMO) hanke. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto. Ilmoittautuminen tästä linkistä!
Metsänomistajan kesäkurssi Kalajoella 26.-27.6.23, Pyhä-Kala mhy järjestää
Kuulemme ensimmäisenä päivänä ajankohtaista asiaa mm. nuortenmetsien hoidosta, uudesta METKA- tukijärjestelmästä, puukaupasta ja katkonnan merkityksestä sekä tuulivoima- ja siirtolinjojen tilanteesta.
Tiistaina ennen maastoretkeä kahvit Tapion Tuvalla klo 8.30. Kahvin jälkeen lähdemme bussilla maastokohteille. Tutustumme taimikonhoitokohteeseen ja ensiharvennuskohteella keskustellaan mm. harvennuksen ajankohdasta, jätettävän puuston tiheydestä, sertifioinnista, tukirajoista jne.
Keittolounas syödään välillä maastossa. Lounaan jälkeen jatkamme Kalajoen paloalueelle tuulipuiston läpi. Tutustumme paloalueen tilanteeseen ja alueen metsänviljelyihin. Kuulemme palosta ja sammutustoimista.
Koulutuspäivä on Mhy jäsenille maksuton. Ei jäsenille 50 €. Maastopäivälle sopiva vaatetus.
Ilmoittautuminen 19.6. mennessä tai p. 050 4642 900. Ilmoittakaa myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. HUOM! Osallistujamäärä on rajattu 50 hlöön. Kesäkurssin ohjelma löytyy lähempänä retkeä kotisivuilta www.mhy.fi/pyhakala . TERVETULOA!
* Linnunradan tilalla tutustuttiin 4.10.2023 tilan alpakoihin sekä uuteen viljelykasviin, öljyhamppuun. Alpakat ovat sosiaalisia laumaeläimiä, joita on mukava seurata. Seurallisina eläminä niitä voidaan käyttää myös eläinavusteisessa hoitotyössä. Pihamaalla alpakoiden seurana olivat kissat ja kanat. Illalla paistettiin makkaroita ja nautittiin viihtyisästä miljööstä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun Agrologiyhdistyksen kanssa.
* Lovi-tehtaaseen ja yrittäjätarinaan tutustuttiin 19.10.2023 Anne ja Mikko Pason johdolla. Kiimingissä sijaitseva Lovi-lintutehdas valmistaa puusta ja vanerista erilaisia koriste-esineitä. Muotoilija Anne Pason ideoimien tuotteiden valmistus alkoi vuonna 2006.
* Uusien omistajien päivä pidetään 9.11. valtakunnallisena yhteistilaisuutena, josta on tiedotettu yhteishankkeena uusille metsätilan omistajille. Tilaisuuteen kuuluu yhteistä sisältöä, joka välitetään kolmeen tilaisuuteen samanaikaisesti ETAMOL:n toimesta. Tilaisuuden kumppanina toimii Metsä Group. Oulun tilaisuus kiinnosti 4 uutta metsänomistajaa.
* Kesällä OSMO:n joukkue osallistui Etamol:n järjestämiin SM-metsätaitokisoihin Evolla 13.5.2023. Joukkueen johtajana toimi Antti Lithovius.
* Pikkujoulua vietettiin 30.11.2022 Oulussa, Valveen Makujen Paljetti-kahvilassa, Hallituskatu 7. Tilaisuudessa vierailivat Oulun 4H- yhdistyksen toiminnanjohtaja sekä juurikäävän torjunta-aineisiin erikoistuneen. Osallistujia yht. 24 kpl.
Tiedotus ja viestintä
www.metsaosmo.fi on pääsääntöinen viestintäkanava. Sähköpostitiedotteita on lähetetty viisi kappaletta. Kaksi paperikirjettä on lähetetty jäsenille, jotka eivät käytä sähköpostia tai ole luovuttaneet osoitetta yhdistykselle.
Hallitus ja edustus (ETAMOL)
Hallituksen toimintatapa on jatkunut siten, että kokouksiin on kutsuttu varsinaisia jäseniä. Varajäsen kutsutaan kokoukseen, mikäli varsinainen jäsen ilmoittaa esteestä. Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa (ei äänivaltaa).
Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n arkistoa on käyty läpi hallituksen toimesta. Arkistosta on poistettu aineistoa, jonka säilyttämistä ei ole katsottu tarpeenmukaiseksi tai lailliseksi GDPR-tietosuojadirektiivin perusteella. Arkisto luovutettiin Kansallisarkiston Oulun toimipisteen säilytettäväksi kesäkuussa 2023.
Hallituksen jäsenet: Saija Kronqvist, Puheenjohtaja,
Voitto Kukkamaa, varapuheenjohtaja
Esa Ojala, sihteeri
Riitta Kukkohovi-Colpaert
Juha Inkilä
Varajäsenet: Marjut Lankinen
Tapani Miettinen
Pauli Kankainen
ETAMOL:n hallituksessa OSMO:n edustajana on toiminut Pauli Kankainen kaudella 2022-2023.
ETAMOL:n strategiapäivä järjestettiin tänä vuonna Mäntyharjulla. Tilaisuudessa käsiteltiin ETAMOL:n strategiatyötä ja sen jalkauttamista käytäntöön paikallisyhdistyksiä tukevalla tavalla. Kattojärjestön kautta toimintaan osallistuu noin 3000 metsätilan omistajaa. Tilaisuuteen osallistuivat etänä Voitto Kukkamaa ja Esa Ojala.
Vuosikokoukset v. 2023:
25.4.2023 Aleksanterin kulma, Oulun kaupunki, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Varsinainen vuosikokous.
Hallituksen kokoukset 2023:
10.1.2023
13.2. hallituksen Office 365-ympäristöön tutustuminen
Hallituksen etäkokous
16.2. hallituksen Office 365-ympäristöön tutustuminen
28.2. Talouskokous (pj, rahastonhoitaja ja sihteeri)
24.4.
11.5. Sähköpostikokous.
29.5. Oulun seudun Metsänhoitoyhdistys, Oulu.
14.9. Hallituksen kokous ja ETAMOL pj Rauno Nummisen vierailu (jäsenilta) Oulun
Seudun Metsänhoitoyhdistys, Oulu.
9.10. Etäkokous
Nuorisorahaston stipendi
Oulun seudun metsätilanomistajien nuorisorahaston vuoden 2023 stipendin saajaksi valittiin Oulun 4H-yhdistys. Stipendi on käytettävä sääntöjen mukaan metsäiseen nuorisotyöhön. Stipendin saaja voi olla yhteisö tai se voidaan myöntää yksilön näkökulmasta. Stipendin saaja käyttää varat hakemuksen mukaan. Stipendi luovutetaan vuoden 2023 pikkujoulussa. Stipendirahaston kerryttämiseksi hallitus on hakenut Poliisihallitukselta varainkeruuluvan. Vuoden 2024 stipendiä voi hakea sääntöjen mukaiseen toimintaan.
Oulun seudun metsätilanomistajat ry 30 vuotta, Kalevan päätoimittajan Sanna Keskisen juhlapuhe 27.8.2022
Metsän poika tahdon olla
Sankar jylhän kuusiston
Tapiolan vainiolla
Karhun kanssa painii lyön
Ja maailma unholaan jääköön.
Hyvä juhlaväki, arvoisat metsätilanomistajat
Tähän Aleksis Kiven Metsämiehen lauluun kiteytyy paljon olennaista metsästä. Vaikka runo on 156 vuoden takaa, on se helppo sovittaa myös nykypäivään.
Ainakin itselleni metsä on paikka, jonne voi kantaa mieltä painavat murheet, erilaiset oman elämän karhut joiden kanssa painii, ja löytää niihin ratkaisuja.
Metsä tuulettaa pään ja auttaa sekä ratkomaan huolia että asettamaan niitä mittasuhteisiin. Luonnon keskellä muu maailma usein unohtuu – aivan kuten Aleksis Kivi aikanaan runoili.
On tutkittu tosiasia, että metsässä oleilu lievittää nopeasti stressiä. Se laskee verenpainetta ja sydämen sykettä sekä vähentää lihasjännitystä.
Metsällä on siis edelleen, kaiken kaupungistumisen keskelläkin, varsin vahva ote meistä. Se on ihmiselle luontainen ympäristö, johon olemme vuosituhansien kuluessa kasvaneet kiinni.
Varmaankin metsänomistajina teistä jokainen on myös itse kokenut tämän metsän elähdyttävän ja virkistävän vaikutuksen. Tiedätte siis hyvin mistä puhun.
Valitettavasti Suomesta löytyy myös niitä, jotka ovat jo metsästä vieraantuneet.
Pimeä metsä tuntuu uhkaavalta, metsässä ei osata liikkua eikä sitä kunnioiteta.
Metsä saa puheessa negatiivisia sävyjä, ja se yhdistetään periferiaan, kehittymättömyyteen ja tietämättömyyteen. Lisäksi löytyy niitä, jotka haluaisivat museoida metsän ja lopettaa metsävarojen hyödyntämisen. Toisaalta löytyy niitä, jotka näkevät harvaan asutut ja metsäiset maamme seudut lähinnä modernin elämän raaka-aineaittana.
Täällä tänään juhliville metsä on tuttu ja arvokas asia. Monelle meistä paikalla olijoista metsällä on merkitystä niin hyvinvoinnin kuin tulojen lähteenä. Omistamme metsää – kuka enemmän, kuka vähemmän – ja haluamme pitää hyvää huolta omistuksestamme.
Moni meistä antaa paljon arvoa metsän virkistyskäytölle ja tietää, että hyvinvoivassa ja monipuolisessa metsässä on kiinnostavampaa samoilla kuin yksipuolisella puupellolla.
Harva metsänomistaja on nykypäivänä liikkeellä riistomentaliteetilla, eikä siihen lainsäädäntökään anna mahdollisuutta. Jos puut kaataa pois, pitää metsän uudistamisestakin huolehtia.
Jos metsästään ei pidä huolta, tulee siitä taloudellisia tappioita. Jos metsän monimuotoisuuden polkee suohon, saattaa kärsiä tuholaisista tai myrskyvahingoista.
Metsien terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuu uusia uhkia, jotka metsänomistajien on hyvä tiedostaa.
Kun ilmastonmuutos etenee, lisääntyvät erilaiset tuhohyönteiset ja kasvitaudit, jotka saattavat aiheuttaa laajojakin tuhoja metsille. Routajaksojen lyhentyessä myrskytuhojen riski kasvaa, ja niistä taas voi seurata erilaisia hyönteisten tai sienien aiheuttamia tuhoja.
Metsänomistajan intressissä onkin mitä suurimmassa määrin se, että ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään. Yhtä lailla metsänomistajan intressissä on se, että metsänhoidossa otetaan huomioon uudet uhkat ja keinovalikoimaa laajennetaan sen mukaan.
Metsänomistajan intressissä on myös se, että yhteiskunnassa käydään aktiivista julkista keskustelua metsän roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta kansallisomaisuuteemme – ja metsänomistajien omaisuuteen.
On erinomaista, että metsänhoitoon on nykyisin tarjolla useanlaisia vaihtoehtoja ja että niistä käydään keskustelua.
Se antaa meille metsänomistajillekin lisää tietoa ja mahdollisuuden toteuttaa metsänomistajuuttamme haluamallamme tavalla.
Joku hakee kovempaa tuottoa kuin toinen, joku haluaa suojella metsänsä kokonaan. Yksi tarvitsee pääomaa johonkin investointiin, toiselle riittää pienempi metsätulovirta. Myös metsätilat ovat erilaisia ja vaativat erityyppisiä toimenpiteitä.
Ikävää sen sijaan on se, että metsästä on tullut kiistakapula jopa siinä määrin, että välillä tulee tunne, uskaltaako edes tunnustaa, että on metsänomistaja.
Vaikka valtaosa Suomen metsistä on yksityishenkilöiden omaisuutta, puhutaan siitä usein kuin kaikkien suomalaisten yhteisenä omaisuutena.
Tietyllä tavalla metsät ovatkin meidän kaikkien yhteisiä hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteitä, ja jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että kaikilla on pääsy metsään. Tämä on erinomainen asia, jota kannattaa arvostaa.
Omistus on silti omistusta ja on ikävää, jos tätä omistussuhdetta ei julkisessa keskustelussa muisteta tai kunnioiteta.
Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa siinä, millä tavoin metsistämme pidetään huolta, miten metsävarojamme käytetään ja otetaanko ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus huomioon metsätilojen arjessa ja ratkaisuissa.
Siksi on hyvä, että metsistä, niiden hoidosta ja merkityksestä keskustellaan ja saadaan lisää tutkittua tietoa. Meistä jokainen tarvitsee sitä tehdessään ratkaisuja oman metsänsä suhteen. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa omistaa metsää ei ole.
Hyvät metsätilanomistajat,
Metsistä on tärkeää käydä julkista keskustelua myös siksi, että metsiimme kohdistuu monenlaisia odotuksia ja paineita liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan, luontokatoon, energiakriisiin, talouteen ja työllisyyteen. Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä näkökulmia, joiden yhteensovittaminen on mahdollista, jos halua ja valmiutta siihen löytyy.
Kalevassa me haluamme aktiivisesti tuoda esiin erilaisia näkökulmia metsiin ja metsävarojen käyttöön. Yhteen juttuun ei näin monitahoisen asian kaikkia puolia koskaan saa yhdistettyä, mutta juttujen kokonaisuudesta muodostuu kirjo, jonka haluamme pitää tasapuolisena, informatiivisena ja moniäänisenä.
Metsällä on Suomessa niin suuri arvo, ettei sitä kannata alentaa ideologioiden kiistakapulaksi tai loan heiton kentäksi. Otetaan siis osaa metsäkeskusteluun, kuunnellaan toista mieltä olevia ja annetaan tilaa erilaisille näkemyksille.
Suomi elää edelleen metsästä mitä moninaisimmin tavoin, ja metsänomistajilla on niistä jokaisessa keskeinen rooli, jota kannattaa kantaa ylpeydellä.
Näillä mietteillä toivotan teille Oulun seudun metsätilanomistajat antoisaa juhlapäivää, paljon onnea 30-vuotiaalle yhdistykselle ja jokaiselle metsänomistajalle paljon iloa metsästä.
Käytämme sivustollamme evästeitä kävijäseurantaan ja sivuston kehittämiseen. Tutustu tarkemmin evästekäytäntöömme.SalliEstä
