Osmon kesäretki Pohjois-Karjalaan 28.-30.8.2025

Matkakertomus Pohjois-Karjalan kesäisiltä kunnailta

Kolmen päivän kesäretki Pohjois-Karjalaan kokosi yhteen teollisuuden, kulttuurin ja historian – sekä tietenkin karjalaisen vieraanvaraisuuden.

🚍 Torstai 28.8. – Matka alkaa

Aamuvarhain Oulun linja-autoasemalta startannut bussi kuljetti ryhmän kohti Höljäkkää, jossa Scanpole Oy:n kyllästämö esitteli puun käsittelyn vaiheita. Pylväiden tuotantoa varten on tehty investointeja, ja kyllästystoiminta tehdään nykyvaatimusten mukaisesti. Asiakkaat ovat laajalla alueella. Logistiikkaa tukee hyvä rautatieyhteys. Pylväspuiden tuotanto on hyvä osa puun tuottajan pyrkimyksissä jos haluaa nostaa myyntituloa tuottamalla huippulaatuisia puurunkoja! Nurmeksen Binderholz-saha jatkoi teollisuuden teemaa, ja oli vaikuttavaa nähdä metsien raaka-aine jalostumassa. Sahan vahvuus on sijainti metsäisellä vyöhykkeellä.

Illalla majoituimme Break Sokos Hotel Bombaan, Pielisen rannalle. Lyhyt kävely johdatti Bomban talolle, jossa opas kertoi karjalaisesta kulttuurista ja rakennuksen historiasta. Pikkuhiljaa alueen tarinat ja kaunis, järvimaisema alkoivat vaikuttaa. Päivällinen oli todellinen juhla: perinnebuffet notkui karjalanpiirakoista, savukalasta ja metsäsienisalaatista. Tunnelma oli lämmin ja mukava – kuin olisi astunut keskelle karjalaista juhlapöytää. Tämä kokemus lopultakin johdatti mukavalle matkalle ja irroitti kotitunnelmista!

🏭 Perjantai 29.8. – Teollisuutta ja tutkimusta

Aamulla matka jatkui Joensuuhun. John Deeren tehdas avasi ovensa ja tarjosi katsauksen moderniin konevalmistukseen. Saimme kuulla tehtaan johtajan kuvauksen modernin koneen rakentumisesta huippu nykyaikaisessa ja toimivassa tehtaassa, sekä näkökulmia koneen ostajien, metsäurakoijien, ja metsän omistajien tarpeista ja niiden vaikutuksesta koneen kehitykseen. Kierros hallien läpi oli vaikuttava – tehdas oli kompakti ja tehokas – kaikki vaiheet tehdään yhden katon alla. Työn ja prosessien johtaminen vaikutti todella huolelliselta – tehtaan tapahtumista välittyi välitön kokonaiskuva ja poikkeustilanteisiin voitiin reagoida. Lopuksi näimme uuden kuormatraktorimallin – koneiden koko kasvaa, tehokkuusvaatimus ohjaa toimijoita. Tehdaskierroksen aikana välittyi kuva globaalista toimijasta, jolla on osaaminen ketjun kaikkiin vaiheisiin. Lounas tehtaan ravintolassa toi arjen lähemmäs. Kiitos loistavasta vierailusta!

Iltapäivällä Itä-Suomen yliopistolla professori Heli Peltola johdatti meidät metsänhoidon ja hiilensidonnan tutkimukseen. Metsätuhoriskien hallinta ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät herättivät vilkasta keskustelua. Jukka Tikkanen toi terveisiä yliopiston tiedekuntatasolta – metsien tilanteeseen liittyy monia, osin ristiriitaisia vaatimuksia. Metsätietoon perehtyminen on iso asia! Vierailu Luken toimistolla täydensi päivän tieteellisellä näkökulmalla. Kuulimme metsätutkimuksen haasteista ja kuulimme metsäkuljetuksiin liittyvistä tutkimusnäkemyksistä.

Joensuussa majoituimme Original Sokos Hotel Kimmeliin, Pielisjoen rannalle. Päivällinen Bistro Heilissä tarjosi paahdettua lohta ja valkosuklaamoussea – yksinkertaista mutta viimeisteltyä. Illan kruunasi hotellin sauna, jossa päivän kokemukset vaihtuivat tarinoiksi ja nauruiksi.

⛏️ Lauantai 30.8. – Kaivoksen syvyyksistä asutuksen historiaan

Viimeisenä aamuna suuntasimme Outokummun vanhalle kaivokselle. Opastettu kierros vei maan alle ja avolouhokseen, ja oppaan tarinat kaivostyön arjesta tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Oudon kummun historia avautui erivaiheineen – kaivostyö on vaiheiseen tuonut toimeentulon, työtavat ovat kehittyneet mutta työ ja kallio pysyneet. Tunnelma oli kuin aikamatka menneeseen – kaivoksen kyläyhteisöjen elämä ja työn raskaus tulivat lähelle.

Matka jatkui Siilinjärven ABC:n lounastauon kautta Lapinlahden Suomen Asutusmuseoon. Museossa avautui kuva suomalaisen maaseudun asutushistoriasta ja sen merkityksestä perheen tarinan kautta. Kuulimme ja näimme perheen elämänkaaren kodin ja maatilan, maiseman ja esineiden kautta. Tarinat ja oppaiden paneutuminen aiheeseen tekivät vierailusta todella vaikuttavan.

Illalla bussi kaartoi takaisin Ouluun. Kolmen päivän aikana olimme nähneet leikkauksen metsiä, teollisuutta, kulttuuria, tutkimusta ja historiaa – ja ennen kaikkea kokeneet karjalaisen vieraanvaraisuuden.

Kiitos hienosta matkasta!

Sorvattuja pylväitä odottamassa kyllästystä.

Binderholtzin Nurmeksen sahalla tutustuimme sahan toimintaan ja kuulimme suuren sahaketjun kuulumisia.

Sahalinjalla.

John Deeren Joensuun tehtaalla näimme myös opouuden kuormatraktori John Deere 2510H:n.

Outokummun kaivonmuseo esitteli louhintatyötapoja.

Viimeinen vierailukohde oli Lapinlahdella sijaitseva Suomen Asutusmuseo. Alarannan tilan ja Muren perheen vaiheet avautuivat elävästi museoidun kodin ja maatilan pihapiirissä.

Metsäntaitokisat 23.8.2025 tulokset

Oikeat vastaukset:

1. Puuston ikä 30 v, 2. Puun pituus 22 m, 3.Metsikön käsittely 5 v kasvatushakkuu, 4. Kasvupaikkatyyppi lehtomainen kangas, 5. Puuston ppa 32,6. Puun läpimitta 42 cm, 7.. Kehitysluokka 2,

8. Etäisyys 130 m, 9. Runkoluku 2.300, 10. Puuston tilavuus 270, Puun tilavuus 1,6, Puuston kasvu 14, Onko metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö-kyllä, 15. UPM:n logo-aarnikotka, 15. Kasvi-ruokanukka

Osmon edustus valtak. mt-kilp. 19.9.2025 Evolla:

-Tomi Ahlholm Pyhäjärvi, Martta ja Antti Lithovius Lumijoki ja Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi. Lisäksi Osmosta osallistuu  henkilökohtaiseen kilpailuun Pekka Vanhala.

Henkilökohtaisen kisan tulokset

1) Tomi Ahlholm   Pyhäjärvi   79 p

2) Martta Lithovius Lumijoki 72 p

3) Antti Lithovius  Lumijoki 72 p

4) Eila Laakko Kestilä 70 p

5) Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi 70 P

6) Timo Kangas Pyhäjärvi 69 p

7) Kullervo Kanniainen Siikajoki 61 p

8) Esa Ojala Oulu  58 p

9) Pekka Vanhala  Muhos  51 p

10) Janne Savolainen Haukipudas 48 p

11) Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhos 32 p

12) Tapio Suorsa Haukipudas 36 p

13) Tommi Kukkohovi Oulu 32 p

14) Jukka Heiko Oulu 30 p

Toimintaa vuosikokous 2024

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2023   

Yleistä 

Vuosi 2023 on merkinnyt siirtymää vakiintuneeseen toimintaympäristöön ja erilaisten järjestötoimien toteutus on ollut mahdollista. Oman säväyksen kuluvaan vuoteen on tuonut kansainvälisen ilmapiirin kireneminen Ukrainan tapahtumien johdosta sekä viimeisenä tapahtumat Gazan kaistalla. Vuonna 2023 toiminta jatkui poikkeusolojen sävyttämänä.  Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne  on jatkunut ja  vaikuttanut metsäsektoriin muun muassa Venäjään kohdistuneiden pakotteiden ja myös puutavaraan kohdistuneiden pakotteiden kautta. Puun kauppahinnat ovat pysyneet hyvällä tasolla. 

Jäsenistö 

Vuosikokous pidettiin 25.4.2023 Aleksin kulmassa. Jäsenmaksuksi päätettiin 25 € vuodessa. Puheenjohtajaksi valittiin Saija Kronqvist. 

Jäsenmäärä ja sen kehitys 

v. 2023 v. 2022 v. 2021 v. 2020 v. 2019 
269 303 304 324 312 

Työryhmät 

Viestintätyöryhmä on jatkanut tiedotustoiminnan kehittämistoimia. ilmoittautumiset tapahtumiin on ohjattu ensisijaisesti nettisivujen lomakkeen kautta. Tiedotteet on lähetetty sähköpostilla. Jäsenille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, on toimitettu jäsenkirje kaksi kertaa vuodessa. Viestintäryhmään kuuluvat Saija Kronqvist, Esa Ojala ja Raili Raittinen. Puhelinnumerona käytetään numeroa 0453333014 (Esa Ojala). 

Retket ja tapahtumat 

* Tampereen metsätilanomistajien kesäretki suuntautui Oulun seudulle, ja osallistujat tutustuivat Scandic Cityn illallisella Oulun Energian toimintaan sekä Pauli Kankaisen johdolla www.halkonen.fi:n ylläpitämään polttopuuautomaattiin. OSMO:n tervehdyksen toi Saija Kronqvist.  

* Kesäretki järjestettiin Kalajoelle 18. – 19.8.2023. Matka sujui merellisissä merkeissä ja sisälsi purjehdusretken Plassi-aluksella Maakallaan. Osallistujia oli 21 henkilöä. Retkellä tutustuttiin Kalajoen Mutkalammilla tuulivoimapuistoon sekä vuonna 2021 tapahtuneen metsäpalon palojälkiin seuraamuksineen. Kannuksessa vierailtiin Ollikkala- maaseutumessuilla.  

* Limingan 4H yhdistyksen 10.5. neljäsluokkalaiset ja 14.9.2023 kuudesluokkalaiset järjestämillä metsäpäivillä miettivät omaa metsäsuhdettaan lähellä olevien puiden kautta ja tutustuivat relaskoopin käyttöön sekä metsämittausten suorittamiseen. Puheenjohtaja tapasi näiden päivien myötä 300 liminkalaista oppilasta. Yhdistys sai Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n vuoden 2022 nuorisostipendin  ja tavoitti yhteensä x 4 lk, 6lk ja 8lk:n oppilasta metsäpäivissään. Mukana metsäpäivien toteutuksissa olivat myös Limingan nuorisopalvelut, biologianopettajayhdistys, luotokoulun opettaja, Metsähallituksen Limingan luontokeskus, Metsäkeskus sekä metsäalan yritykset. 

Jäsenistölle tarjottiin mahdollisuutta lähteä vapaaehtoiseksi Limingan 4H tapahtumiin, mutta vielä tilaisuutta ei uskallettu hyödyntää.  

Perjantai 5.5.2023.  

    Avaussanat – Biotalouden tutkimus Oulun yliopistossa – Prof. Henrikki Liimatainen  

    Nanoselluloosa uusissa biotuotteissa – Tkt. Terhi Suopajärvi  

    Biojalostuksen korkean lisäarvon tuotteet: Biopolymeerit – FT., dos. Juha Heiskanen  

    Biojalostus ja automaatio (alustava otsikko) – Prof. Mika Ruusunen  

Lounas yliopistoalueella.  

Iltapäivällä käynti Mammuttihirsi, Ylikiimingissä , tehtaan esittely, tehdaskierros ja kahvitarjoilut.  

Tutustuminen Jäälissä Lovi Oy:öön, joka tekee puisia joulukuusen koristeita.  

Tasemon päiväohjelmaan voi liittyä mukaan omakustanteisesti. Tiedustelut huhtikuussa .Huom, tarkista Mauri Inhalta tarkemmat osoitteet ja paikkatiedot! 

Yhdessä Mettästä uuniin-hankkeen kanssa. Retkelle bussikuljetus Oulusta.  

20.4.2023 klo 15.00-19.00, Oulu, Kello. Retkeilylle bussikuljetus Oulusta.  

•    Polttopuurankojen kuljetus. Rankojen katkonta ja halkojen tekeminen turvallisesti (moottorisaha ja kirves, pieni klapikone, ammattimainen klapikone). Polttopuiden kuivatus ja varastointi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen. 

Mettästä Uuniin -neuvontasarja on maksuton.  Mettästä Uuniin neuvontasarjan järjestää Suomen metsäkeskuksen Ilmastotietoa metsänomistajille (ILMO) hanke. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto. Ilmoittautuminen tästä linkistä! 

Metsänomistajan kesäkurssi Kalajoella 26.-27.6.23, Pyhä-Kala mhy järjestää 

Kuulemme ensimmäisenä päivänä ajankohtaista asiaa mm. nuortenmetsien hoidosta, uudesta METKA- tukijärjestelmästä, puukaupasta ja katkonnan merkityksestä sekä tuulivoima- ja siirtolinjojen tilanteesta. 

Tiistaina ennen maastoretkeä kahvit Tapion Tuvalla klo 8.30. Kahvin jälkeen lähdemme bussilla maastokohteille. Tutustumme taimikonhoitokohteeseen ja ensiharvennuskohteella keskustellaan mm. harvennuksen ajankohdasta, jätettävän puuston tiheydestä, sertifioinnista, tukirajoista jne. 

Keittolounas syödään välillä maastossa. Lounaan jälkeen jatkamme Kalajoen paloalueelle tuulipuiston läpi. Tutustumme paloalueen tilanteeseen ja alueen metsänviljelyihin. Kuulemme palosta ja sammutustoimista. 

Koulutuspäivä on Mhy jäsenille maksuton. Ei jäsenille 50 €. Maastopäivälle sopiva vaatetus. 

Ilmoittautuminen 19.6. mennessä tai p. 050 4642 900. Ilmoittakaa myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. HUOM! Osallistujamäärä on rajattu 50 hlöön. Kesäkurssin ohjelma löytyy lähempänä retkeä kotisivuilta www.mhy.fi/pyhakala . TERVETULOA! 

* Linnunradan tilalla tutustuttiin 4.10.2023 tilan alpakoihin sekä uuteen viljelykasviin, öljyhamppuun. Alpakat ovat sosiaalisia laumaeläimiä, joita on mukava seurata. Seurallisina eläminä niitä voidaan käyttää myös eläinavusteisessa hoitotyössä. Pihamaalla alpakoiden seurana olivat kissat ja kanat.  Illalla paistettiin makkaroita ja nautittiin viihtyisästä miljööstä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun Agrologiyhdistyksen kanssa.  

* Lovi-tehtaaseen ja yrittäjätarinaan tutustuttiin 19.10.2023 Anne ja Mikko Pason johdolla. Kiimingissä sijaitseva Lovi-lintutehdas valmistaa puusta ja vanerista erilaisia koriste-esineitä. Muotoilija Anne Pason ideoimien tuotteiden valmistus alkoi vuonna 2006. 

* Uusien omistajien päivä pidetään 9.11. valtakunnallisena yhteistilaisuutena, josta on tiedotettu yhteishankkeena uusille metsätilan omistajille. Tilaisuuteen kuuluu yhteistä sisältöä, joka välitetään kolmeen tilaisuuteen samanaikaisesti ETAMOL:n toimesta. Tilaisuuden kumppanina toimii Metsä Group. Oulun tilaisuus kiinnosti 4 uutta metsänomistajaa. 

* Kesällä OSMO:n joukkue osallistui Etamol:n järjestämiin SM-metsätaitokisoihin Evolla 13.5.2023. Joukkueen johtajana toimi Antti Lithovius.  

* Pikkujoulua vietettiin 30.11.2022  Oulussa, Valveen Makujen Paljetti-kahvilassa, Hallituskatu 7. Tilaisuudessa vierailivat Oulun 4H- yhdistyksen toiminnanjohtaja sekä juurikäävän torjunta-aineisiin erikoistuneen. Osallistujia yht. 24 kpl. 

Tiedotus ja viestintä 

www.metsaosmo.fi    on pääsääntöinen viestintäkanava. Sähköpostitiedotteita on lähetetty viisi kappaletta. Kaksi paperikirjettä on lähetetty jäsenille, jotka eivät käytä sähköpostia tai ole luovuttaneet osoitetta yhdistykselle. 

Hallitus ja edustus (ETAMOL) 

Hallituksen toimintatapa on jatkunut siten, että kokouksiin on kutsuttu varsinaisia jäseniä. Varajäsen kutsutaan kokoukseen, mikäli varsinainen jäsen ilmoittaa esteestä. Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa (ei äänivaltaa).  

Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n arkistoa on käyty läpi hallituksen toimesta. Arkistosta on poistettu aineistoa, jonka säilyttämistä ei ole katsottu tarpeenmukaiseksi tai lailliseksi GDPR-tietosuojadirektiivin perusteella. Arkisto luovutettiin Kansallisarkiston Oulun toimipisteen säilytettäväksi kesäkuussa 2023. 

Hallituksen jäsenet: Saija Kronqvist, Puheenjohtaja,  

Voitto Kukkamaa, varapuheenjohtaja 

Esa Ojala, sihteeri  

Riitta Kukkohovi-Colpaert  

Juha Inkilä 

Varajäsenet: Marjut Lankinen 

Tapani Miettinen 

Pauli Kankainen 

ETAMOL:n hallituksessa OSMO:n edustajana on toiminut Pauli Kankainen kaudella 2022-2023.  

ETAMOL:n strategiapäivä järjestettiin tänä vuonna Mäntyharjulla. Tilaisuudessa käsiteltiin    ETAMOL:n strategiatyötä ja sen jalkauttamista käytäntöön paikallisyhdistyksiä tukevalla tavalla. Kattojärjestön kautta toimintaan osallistuu noin 3000 metsätilan omistajaa. Tilaisuuteen osallistuivat etänä Voitto Kukkamaa ja Esa Ojala. 

Vuosikokoukset v. 2023: 

25.4.2023 Aleksanterin kulma, Oulun kaupunki, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Varsinainen vuosikokous. 

Hallituksen kokoukset 2023: 

10.1.2023 

13.2. hallituksen Office 365-ympäristöön tutustuminen 

Hallituksen etäkokous 

16.2. hallituksen Office 365-ympäristöön tutustuminen 

28.2. Talouskokous (pj, rahastonhoitaja ja sihteeri) 

24.4.  

11.5. Sähköpostikokous. 

29.5. Oulun seudun Metsänhoitoyhdistys, Oulu. 

14.9. Hallituksen kokous ja ETAMOL pj Rauno Nummisen vierailu (jäsenilta) Oulun 

Seudun Metsänhoitoyhdistys, Oulu. 

9.10.  Etäkokous 

Nuorisorahaston stipendi 

Oulun seudun metsätilanomistajien nuorisorahaston vuoden 2023 stipendin saajaksi valittiin Oulun  4H-yhdistys. Stipendi on käytettävä sääntöjen mukaan metsäiseen nuorisotyöhön. Stipendin saaja voi olla yhteisö tai se voidaan myöntää yksilön näkökulmasta. Stipendin saaja käyttää varat hakemuksen mukaan. Stipendi luovutetaan vuoden 2023 pikkujoulussa. Stipendirahaston kerryttämiseksi hallitus on hakenut Poliisihallitukselta varainkeruuluvan. Vuoden 2024 stipendiä voi hakea sääntöjen mukaiseen toimintaan. 

Metsällä on vahva ote meistä

Oulun seudun metsätilanomistajat ry 30 vuotta, Kalevan päätoimittajan Sanna Keskisen juhlapuhe 27.8.2022

Metsän poika tahdon olla

Sankar jylhän kuusiston

Tapiolan vainiolla

Karhun kanssa painii lyön

Ja maailma unholaan jääköön.

Hyvä juhlaväki, arvoisat metsätilanomistajat

Tähän Aleksis Kiven Metsämiehen lauluun kiteytyy paljon olennaista metsästä. Vaikka runo on 156 vuoden takaa, on se helppo sovittaa myös nykypäivään.

Ainakin itselleni metsä on paikka, jonne voi kantaa mieltä painavat murheet, erilaiset oman elämän karhut joiden kanssa painii, ja löytää niihin ratkaisuja.

Metsä tuulettaa pään ja auttaa sekä ratkomaan huolia että asettamaan niitä mittasuhteisiin. Luonnon keskellä muu maailma usein unohtuu – aivan kuten Aleksis Kivi aikanaan runoili.

On tutkittu tosiasia, että metsässä oleilu lievittää nopeasti stressiä. Se laskee verenpainetta ja sydämen sykettä sekä vähentää lihasjännitystä.

Metsällä on siis edelleen, kaiken kaupungistumisen keskelläkin, varsin vahva ote meistä. Se on ihmiselle luontainen ympäristö, johon olemme vuosituhansien kuluessa kasvaneet kiinni.

Varmaankin metsänomistajina teistä jokainen on myös itse kokenut tämän metsän elähdyttävän ja virkistävän vaikutuksen. Tiedätte siis hyvin mistä puhun.

Valitettavasti Suomesta löytyy myös niitä, jotka ovat jo metsästä vieraantuneet.

Pimeä metsä tuntuu uhkaavalta, metsässä ei osata liikkua eikä sitä kunnioiteta.

Metsä saa puheessa negatiivisia sävyjä, ja se yhdistetään periferiaan, kehittymättömyyteen ja tietämättömyyteen. Lisäksi löytyy niitä, jotka haluaisivat museoida metsän ja lopettaa metsävarojen hyödyntämisen. Toisaalta löytyy niitä, jotka näkevät harvaan asutut ja metsäiset maamme seudut lähinnä modernin elämän raaka-aineaittana.

Täällä tänään juhliville metsä on tuttu ja arvokas asia. Monelle meistä paikalla olijoista metsällä on merkitystä niin hyvinvoinnin kuin tulojen lähteenä. Omistamme metsää – kuka enemmän, kuka vähemmän – ja haluamme pitää hyvää huolta omistuksestamme.

Moni meistä antaa paljon arvoa metsän virkistyskäytölle ja tietää, että hyvinvoivassa ja monipuolisessa metsässä on kiinnostavampaa samoilla kuin yksipuolisella puupellolla.

Harva metsänomistaja on nykypäivänä liikkeellä riistomentaliteetilla, eikä siihen lainsäädäntökään anna mahdollisuutta. Jos puut kaataa pois, pitää metsän uudistamisestakin huolehtia.

Jos metsästään ei pidä huolta, tulee siitä taloudellisia tappioita. Jos metsän monimuotoisuuden polkee suohon, saattaa kärsiä tuholaisista tai myrskyvahingoista.

Metsien terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuu uusia uhkia, jotka metsänomistajien on hyvä tiedostaa.

Kun ilmastonmuutos etenee, lisääntyvät erilaiset tuhohyönteiset ja kasvitaudit, jotka saattavat aiheuttaa laajojakin tuhoja metsille. Routajaksojen lyhentyessä myrskytuhojen riski kasvaa, ja niistä taas voi seurata erilaisia hyönteisten tai sienien aiheuttamia tuhoja.

Metsänomistajan intressissä onkin mitä suurimmassa määrin se, että ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään. Yhtä lailla metsänomistajan intressissä on se, että metsänhoidossa otetaan huomioon uudet uhkat ja keinovalikoimaa laajennetaan sen mukaan.

Metsänomistajan intressissä on myös se, että yhteiskunnassa käydään aktiivista julkista keskustelua metsän roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta kansallisomaisuuteemme – ja metsänomistajien omaisuuteen.

On erinomaista, että metsänhoitoon on nykyisin tarjolla useanlaisia vaihtoehtoja ja että niistä käydään keskustelua.

Se antaa meille metsänomistajillekin lisää tietoa ja mahdollisuuden toteuttaa metsänomistajuuttamme haluamallamme tavalla.

Joku hakee kovempaa tuottoa kuin toinen, joku haluaa suojella metsänsä kokonaan. Yksi tarvitsee pääomaa johonkin investointiin, toiselle riittää pienempi metsätulovirta. Myös metsätilat ovat erilaisia ja vaativat erityyppisiä toimenpiteitä.

Ikävää sen sijaan on se, että metsästä on tullut kiistakapula jopa siinä määrin, että välillä tulee tunne, uskaltaako edes tunnustaa, että on metsänomistaja.

Vaikka valtaosa Suomen metsistä on yksityishenkilöiden omaisuutta, puhutaan siitä usein kuin kaikkien suomalaisten yhteisenä omaisuutena.

Tietyllä tavalla metsät ovatkin meidän kaikkien yhteisiä hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteitä, ja jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että kaikilla on pääsy metsään. Tämä on erinomainen asia, jota kannattaa arvostaa.

Omistus on silti omistusta ja on ikävää, jos tätä omistussuhdetta ei julkisessa keskustelussa muisteta tai kunnioiteta.

Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa siinä, millä tavoin metsistämme pidetään huolta, miten metsävarojamme käytetään ja otetaanko ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus huomioon metsätilojen arjessa ja ratkaisuissa.

Siksi on hyvä, että metsistä, niiden hoidosta ja merkityksestä keskustellaan ja saadaan lisää tutkittua tietoa. Meistä jokainen tarvitsee sitä tehdessään ratkaisuja oman metsänsä suhteen. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa omistaa metsää ei ole.

Hyvät metsätilanomistajat,

Metsistä on tärkeää käydä julkista keskustelua myös siksi, että metsiimme kohdistuu monenlaisia odotuksia ja paineita liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan, luontokatoon, energiakriisiin, talouteen ja työllisyyteen. Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä näkökulmia, joiden yhteensovittaminen on mahdollista, jos halua ja valmiutta siihen löytyy.

Kalevassa me haluamme aktiivisesti tuoda esiin erilaisia näkökulmia metsiin ja metsävarojen käyttöön. Yhteen juttuun ei näin monitahoisen asian kaikkia puolia koskaan saa yhdistettyä, mutta juttujen kokonaisuudesta muodostuu kirjo, jonka haluamme pitää tasapuolisena, informatiivisena ja moniäänisenä.

Metsällä on Suomessa niin suuri arvo, ettei sitä kannata alentaa ideologioiden kiistakapulaksi tai loan heiton kentäksi. Otetaan siis osaa metsäkeskusteluun, kuunnellaan toista mieltä olevia ja annetaan tilaa erilaisille näkemyksille.

Suomi elää edelleen metsästä mitä moninaisimmin tavoin, ja metsänomistajilla on niistä jokaisessa keskeinen rooli, jota kannattaa kantaa ylpeydellä.

Näillä mietteillä toivotan teille Oulun seudun metsätilanomistajat antoisaa juhlapäivää, paljon onnea 30-vuotiaalle yhdistykselle ja jokaiselle metsänomistajalle paljon iloa metsästä.