Kuukausi: syyskuu 2022

Oulun seudun metsätilanomistajat ry 30 vuotta, Kalevan päätoimittajan Sanna Keskisen juhlapuhe 27.8.2022

Metsän poika tahdon olla

Sankar jylhän kuusiston

Tapiolan vainiolla

Karhun kanssa painii lyön

Ja maailma unholaan jääköön.

Hyvä juhlaväki, arvoisat metsätilanomistajat

Tähän Aleksis Kiven Metsämiehen lauluun kiteytyy paljon olennaista metsästä. Vaikka runo on 156 vuoden takaa, on se helppo sovittaa myös nykypäivään.

Ainakin itselleni metsä on paikka, jonne voi kantaa mieltä painavat murheet, erilaiset oman elämän karhut joiden kanssa painii, ja löytää niihin ratkaisuja.

Metsä tuulettaa pään ja auttaa sekä ratkomaan huolia että asettamaan niitä mittasuhteisiin. Luonnon keskellä muu maailma usein unohtuu – aivan kuten Aleksis Kivi aikanaan runoili.

On tutkittu tosiasia, että metsässä oleilu lievittää nopeasti stressiä. Se laskee verenpainetta ja sydämen sykettä sekä vähentää lihasjännitystä.

Metsällä on siis edelleen, kaiken kaupungistumisen keskelläkin, varsin vahva ote meistä. Se on ihmiselle luontainen ympäristö, johon olemme vuosituhansien kuluessa kasvaneet kiinni.

Varmaankin metsänomistajina teistä jokainen on myös itse kokenut tämän metsän elähdyttävän ja virkistävän vaikutuksen. Tiedätte siis hyvin mistä puhun.

Valitettavasti Suomesta löytyy myös niitä, jotka ovat jo metsästä vieraantuneet.

Pimeä metsä tuntuu uhkaavalta, metsässä ei osata liikkua eikä sitä kunnioiteta.

Metsä saa puheessa negatiivisia sävyjä, ja se yhdistetään periferiaan, kehittymättömyyteen ja tietämättömyyteen. Lisäksi löytyy niitä, jotka haluaisivat museoida metsän ja lopettaa metsävarojen hyödyntämisen. Toisaalta löytyy niitä, jotka näkevät harvaan asutut ja metsäiset maamme seudut lähinnä modernin elämän raaka-aineaittana.

Täällä tänään juhliville metsä on tuttu ja arvokas asia. Monelle meistä paikalla olijoista metsällä on merkitystä niin hyvinvoinnin kuin tulojen lähteenä. Omistamme metsää – kuka enemmän, kuka vähemmän – ja haluamme pitää hyvää huolta omistuksestamme.

Moni meistä antaa paljon arvoa metsän virkistyskäytölle ja tietää, että hyvinvoivassa ja monipuolisessa metsässä on kiinnostavampaa samoilla kuin yksipuolisella puupellolla.

Harva metsänomistaja on nykypäivänä liikkeellä riistomentaliteetilla, eikä siihen lainsäädäntökään anna mahdollisuutta. Jos puut kaataa pois, pitää metsän uudistamisestakin huolehtia.

Jos metsästään ei pidä huolta, tulee siitä taloudellisia tappioita. Jos metsän monimuotoisuuden polkee suohon, saattaa kärsiä tuholaisista tai myrskyvahingoista.

Metsien terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuu uusia uhkia, jotka metsänomistajien on hyvä tiedostaa.

Kun ilmastonmuutos etenee, lisääntyvät erilaiset tuhohyönteiset ja kasvitaudit, jotka saattavat aiheuttaa laajojakin tuhoja metsille. Routajaksojen lyhentyessä myrskytuhojen riski kasvaa, ja niistä taas voi seurata erilaisia hyönteisten tai sienien aiheuttamia tuhoja.

Metsänomistajan intressissä onkin mitä suurimmassa määrin se, että ilmaston lämpenemistä pystytään hillitsemään. Yhtä lailla metsänomistajan intressissä on se, että metsänhoidossa otetaan huomioon uudet uhkat ja keinovalikoimaa laajennetaan sen mukaan.

Metsänomistajan intressissä on myös se, että yhteiskunnassa käydään aktiivista julkista keskustelua metsän roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta kansallisomaisuuteemme – ja metsänomistajien omaisuuteen.

On erinomaista, että metsänhoitoon on nykyisin tarjolla useanlaisia vaihtoehtoja ja että niistä käydään keskustelua.

Se antaa meille metsänomistajillekin lisää tietoa ja mahdollisuuden toteuttaa metsänomistajuuttamme haluamallamme tavalla.

Joku hakee kovempaa tuottoa kuin toinen, joku haluaa suojella metsänsä kokonaan. Yksi tarvitsee pääomaa johonkin investointiin, toiselle riittää pienempi metsätulovirta. Myös metsätilat ovat erilaisia ja vaativat erityyppisiä toimenpiteitä.

Ikävää sen sijaan on se, että metsästä on tullut kiistakapula jopa siinä määrin, että välillä tulee tunne, uskaltaako edes tunnustaa, että on metsänomistaja.

Vaikka valtaosa Suomen metsistä on yksityishenkilöiden omaisuutta, puhutaan siitä usein kuin kaikkien suomalaisten yhteisenä omaisuutena.

Tietyllä tavalla metsät ovatkin meidän kaikkien yhteisiä hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteitä, ja jokamiehenoikeudet mahdollistavat sen, että kaikilla on pääsy metsään. Tämä on erinomainen asia, jota kannattaa arvostaa.

Omistus on silti omistusta ja on ikävää, jos tätä omistussuhdetta ei julkisessa keskustelussa muisteta tai kunnioiteta.

Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa siinä, millä tavoin metsistämme pidetään huolta, miten metsävarojamme käytetään ja otetaanko ilmastovaikutukset ja luonnon monimuotoisuus huomioon metsätilojen arjessa ja ratkaisuissa.

Siksi on hyvä, että metsistä, niiden hoidosta ja merkityksestä keskustellaan ja saadaan lisää tutkittua tietoa. Meistä jokainen tarvitsee sitä tehdessään ratkaisuja oman metsänsä suhteen. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa omistaa metsää ei ole.

Hyvät metsätilanomistajat,

Metsistä on tärkeää käydä julkista keskustelua myös siksi, että metsiimme kohdistuu monenlaisia odotuksia ja paineita liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan, luontokatoon, energiakriisiin, talouteen ja työllisyyteen. Nämä kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä näkökulmia, joiden yhteensovittaminen on mahdollista, jos halua ja valmiutta siihen löytyy.

Kalevassa me haluamme aktiivisesti tuoda esiin erilaisia näkökulmia metsiin ja metsävarojen käyttöön. Yhteen juttuun ei näin monitahoisen asian kaikkia puolia koskaan saa yhdistettyä, mutta juttujen kokonaisuudesta muodostuu kirjo, jonka haluamme pitää tasapuolisena, informatiivisena ja moniäänisenä.

Metsällä on Suomessa niin suuri arvo, ettei sitä kannata alentaa ideologioiden kiistakapulaksi tai loan heiton kentäksi. Otetaan siis osaa metsäkeskusteluun, kuunnellaan toista mieltä olevia ja annetaan tilaa erilaisille näkemyksille.

Suomi elää edelleen metsästä mitä moninaisimmin tavoin, ja metsänomistajilla on niistä jokaisessa keskeinen rooli, jota kannattaa kantaa ylpeydellä.

Näillä mietteillä toivotan teille Oulun seudun metsätilanomistajat antoisaa juhlapäivää, paljon onnea 30-vuotiaalle yhdistykselle ja jokaiselle metsänomistajalle paljon iloa metsästä.