Kategoria: Blogi

Etämetsänomistajan etäiset yhteydet

Posted on by Esa Ojala

Oululainen Osmo Jääskeläinen on esimerkillinen etämetsänomistaja, jolla on etäisiä yhteyksiä moniin eri suuntiin; ylös taivaalle lintujen valtakuntaan, maan pinnan alle puiden juuristoihin sekä moniin maihin ja kaikille mantereille, eniten Saksaan ja Ranskaan.

Metsäteollisuus ry:n entinen aluejohtaja omistaa metsää Utajärven Käkiperällä, jonne matkaa Oulusta kertyy rapiat sata kilometriä. Tämän etäisyysongelman Osma ratkaisi ostamalla rivitalo-osakkeen Utaselta, josta hän pääsee metsiinsä noin varttitunnissa. Tämä on hyvä esimerkki etämetsänomistajille, joilla on metsiä etäisissä kunnissa ilman kiinteitä rakennuksia. Siellähän on usein vähenevä vanheneva väestö ja markkinoille tulee edullisia asuntoja.

Oulun Seudun Metsätilanomistajat ry:n eli OSMON aktiivijäsen, hallitusvaikuttaja ja kaima järjesti osmolaisille Käkiperällä nimipäiväkekkerit viime Osmon päivänä 11.6. syöttäen runsaasti mm. muikun mätiä ja juottaen kuusenkerkkäjuomaa ja koivun mahlaa. Nimipäivävieraat tutustuivat mm. kotkien ruokinta- ja kuvauspaikkaan, jonka Osmon on perustanut mailleen yhdessä parin kaverin ja luontokuvaajien kanssa. Paikalla on useita hyvin maastoon sijoittuvia ja varusteltuja kojuja. Joissakin on myös lämmitys ja valaistus sekä keitto- ja yöpymismahdollisuudet. Ruokinta- ja kuvauspäiviä on vuodessa noin 200 ja kuvaajia on käynyt paikalla kaikilta mantereilta Etelänapaa lukuun ottamatta. Ruokintamateriaali saadaan hirviporukoilta, kalastajilta sekä teiden varsilta auton alle jääneistä jäniksistä, ketuista ym. eläimistä. Jälkimmäiset toimitetaan automaattisesti paikallisten toimesta Osmon rivitalon varaston pakastimeen.

Osmo J. on aktiivinen metsästäjä ja metsästyskavereita on käynyt hänen maillaan myös Saksasta. Vastavuoroisesti Osmo on käynyt metsästysreissuilla lähes kaikissa Saksan osavaltioissa. Erään kerran neljän saksalaismetsästäjän vaimot tekivät keskenään matkan Suomeen ja Osmon luokse Käkiperälle.

Hakkuu ja puunkorjuuasiat Osmo hoitaa rautahepo-telamaasturilla, joka näkyy kuvassa. Kuskeja Osmon rautahevon ohjaksiin tulee etäältäkin; kolme hänen lapsenlastaan asuu Etelä-Ranskassa. Toiset kolme lapsenlasta Helsingistä käyvät vielä useammin auttamassa Osmoa rautahepo- ym. metsähommissa.

83-vuotias Osmo on yhä vireässä työkunnossa. Selityksenä tähän hän pitää luonnon antimia ja rautahepo-hakkuuta

Teksti: Pauli Kankainen

Kuva: Riitta Kukkohovi-Colpaert

Vierailu tulevaisuuden tehtaalla: Oulun uusi uljas PK7 ja koko integraatin voima

Posted on by Esa Ojala

Viime torstaina, 12.3.2026 yhdistyksemme jäsenillä oli etuoikeus tutustua metsäteollisuuden suurinvestointiin, kun vierailimme Stora Enson Oulun tehtaalla. Isäntinämme toimivat asiantuntevat oppaat: investointisuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Tuomas Parkkinen sekä viestintäpäällikkö Tuomo Puumala. He valottivat meille tehtaan valtavaa muutosprosessia ja tulevaisuuden näkymiä.

Kierroksen keskiössä oli uusi paperikone 7 (PK7), joka on muunnettu huippunykyaikaiseksi kuluttajapakkauskartonkilinjaksi. Tämä noin miljardin euron hanke on esimerkki strategisesta investointisuunnittelusta. Stora Enso on onnistunut ennakoimaan markkinoiden muutoksen ja siirtänyt painopisteen kasvaviin, uusiutuviin pakkausratkaisuihin. PK7 ei kuitenkaan toimi yksin: tehdasalueen muut linjat ja parhaillaan käynnissä oleva PK6:n muutos tekevät Oulusta yhden Euroopan merkittävimmistä kartonkikeskittymistä.

Työpaikkoja ja vakautta alueelle
Investoinnit tarkoittavat ennen kaikkea työtä ja toimeentuloa. Tehdas työllistää suoraan satoja ammattilaisia, ja välilliset vaikutukset logistiikkaan, kunnossapitoon ja palveluihin ovat moninkertaiset. Oulun yksikkö tarjoaa huipputason työpaikkoja ja vakautta koko Pohjois-Suomelle.

[KUVA 1: Koko retkiporukkamme yhteiskuvassa Stora Enson vierailulla]

Vahva viesti alueen metsänomistajille
Tehtaan kapasiteetti luo vakaan kysynnän raaka-aineelle. Stora Enson tuore Junnikkalan Oulun sahan hankinta on tässä avainasemassa: tukkipuu jalostetaan sahatavaraksi ja sivutuotteet, kuten hake, hyödynnetään suoraan viereisellä tehtaalla.

Alueen metsänomistajille tämä on erinomainen uutinen. Tehtaan investoinnit ja uusi saha takaavat, että puulle on varma ostaja lähellä. Alueen metsätilojen puu menee nyt entistä suoremmin korkean jalostusasteen tuotteisiin, mikä vahvistaa paikallista elinvoimaa.

Satama yhdistää Oulun maailmaan
Lopuksi korostui Oulun sataman kriittinen rooli. Se toimii porttina maailmalle, mahdollistaen tuotannon tehokkaan viennin globaaleille asiakkaille. Satama on strateginen elämänlanka, joka tekee Oulusta houkuttelevan paikan tämän kokoluokan investoinneille.

Lämmin kiitos Tuomakselle, Tuomolle ja koko Stora Enson tiimille mielenkiintoisesta ja opettavaisesta päivästä!

Osmon kesäretki Pohjois-Karjalaan 28.-30.8.2025

Posted on by Esa Ojala

Matkakertomus Pohjois-Karjalan kesäisiltä kunnailta

Kolmen päivän kesäretki Pohjois-Karjalaan kokosi yhteen teollisuuden, kulttuurin ja historian – sekä tietenkin karjalaisen vieraanvaraisuuden.

🚍 Torstai 28.8. – Matka alkaa

Aamuvarhain Oulun linja-autoasemalta startannut bussi kuljetti ryhmän kohti Höljäkkää, jossa Scanpole Oy:n kyllästämö esitteli puun käsittelyn vaiheita. Pylväiden tuotantoa varten on tehty investointeja, ja kyllästystoiminta tehdään nykyvaatimusten mukaisesti. Asiakkaat ovat laajalla alueella. Logistiikkaa tukee hyvä rautatieyhteys. Pylväspuiden tuotanto on hyvä osa puun tuottajan pyrkimyksissä jos haluaa nostaa myyntituloa tuottamalla huippulaatuisia puurunkoja! Nurmeksen Binderholz-saha jatkoi teollisuuden teemaa, ja oli vaikuttavaa nähdä metsien raaka-aine jalostumassa. Sahan vahvuus on sijainti metsäisellä vyöhykkeellä.

Illalla majoituimme Break Sokos Hotel Bombaan, Pielisen rannalle. Lyhyt kävely johdatti Bomban talolle, jossa opas kertoi karjalaisesta kulttuurista ja rakennuksen historiasta. Pikkuhiljaa alueen tarinat ja kaunis, järvimaisema alkoivat vaikuttaa. Päivällinen oli todellinen juhla: perinnebuffet notkui karjalanpiirakoista, savukalasta ja metsäsienisalaatista. Tunnelma oli lämmin ja mukava – kuin olisi astunut keskelle karjalaista juhlapöytää. Tämä kokemus lopultakin johdatti mukavalle matkalle ja irroitti kotitunnelmista!

🏭 Perjantai 29.8. – Teollisuutta ja tutkimusta

Aamulla matka jatkui Joensuuhun. John Deeren tehdas avasi ovensa ja tarjosi katsauksen moderniin konevalmistukseen. Saimme kuulla tehtaan johtajan kuvauksen modernin koneen rakentumisesta huippu nykyaikaisessa ja toimivassa tehtaassa, sekä näkökulmia koneen ostajien, metsäurakoijien, ja metsän omistajien tarpeista ja niiden vaikutuksesta koneen kehitykseen. Kierros hallien läpi oli vaikuttava – tehdas oli kompakti ja tehokas – kaikki vaiheet tehdään yhden katon alla. Työn ja prosessien johtaminen vaikutti todella huolelliselta – tehtaan tapahtumista välittyi välitön kokonaiskuva ja poikkeustilanteisiin voitiin reagoida. Lopuksi näimme uuden kuormatraktorimallin – koneiden koko kasvaa, tehokkuusvaatimus ohjaa toimijoita. Tehdaskierroksen aikana välittyi kuva globaalista toimijasta, jolla on osaaminen ketjun kaikkiin vaiheisiin. Lounas tehtaan ravintolassa toi arjen lähemmäs. Kiitos loistavasta vierailusta!

Iltapäivällä Itä-Suomen yliopistolla professori Heli Peltola johdatti meidät metsänhoidon ja hiilensidonnan tutkimukseen. Metsätuhoriskien hallinta ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät herättivät vilkasta keskustelua. Jukka Tikkanen toi terveisiä yliopiston tiedekuntatasolta – metsien tilanteeseen liittyy monia, osin ristiriitaisia vaatimuksia. Metsätietoon perehtyminen on iso asia! Vierailu Luken toimistolla täydensi päivän tieteellisellä näkökulmalla. Kuulimme metsätutkimuksen haasteista ja kuulimme metsäkuljetuksiin liittyvistä tutkimusnäkemyksistä.

Joensuussa majoituimme Original Sokos Hotel Kimmeliin, Pielisjoen rannalle. Päivällinen Bistro Heilissä tarjosi paahdettua lohta ja valkosuklaamoussea – yksinkertaista mutta viimeisteltyä. Illan kruunasi hotellin sauna, jossa päivän kokemukset vaihtuivat tarinoiksi ja nauruiksi.

⛏️ Lauantai 30.8. – Kaivoksen syvyyksistä asutuksen historiaan

Viimeisenä aamuna suuntasimme Outokummun vanhalle kaivokselle. Opastettu kierros vei maan alle ja avolouhokseen, ja oppaan tarinat kaivostyön arjesta tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Oudon kummun historia avautui erivaiheineen – kaivostyö on vaiheiseen tuonut toimeentulon, työtavat ovat kehittyneet mutta työ ja kallio pysyneet. Tunnelma oli kuin aikamatka menneeseen – kaivoksen kyläyhteisöjen elämä ja työn raskaus tulivat lähelle.

Matka jatkui Siilinjärven ABC:n lounastauon kautta Lapinlahden Suomen Asutusmuseoon. Museossa avautui kuva suomalaisen maaseudun asutushistoriasta ja sen merkityksestä perheen tarinan kautta. Kuulimme ja näimme perheen elämänkaaren kodin ja maatilan, maiseman ja esineiden kautta. Tarinat ja oppaiden paneutuminen aiheeseen tekivät vierailusta todella vaikuttavan.

Illalla bussi kaartoi takaisin Ouluun. Kolmen päivän aikana olimme nähneet leikkauksen metsiä, teollisuutta, kulttuuria, tutkimusta ja historiaa – ja ennen kaikkea kokeneet karjalaisen vieraanvaraisuuden.

Kiitos hienosta matkasta!

Sorvattuja pylväitä odottamassa kyllästystä.

Binderholtzin Nurmeksen sahalla tutustuimme sahan toimintaan ja kuulimme suuren sahaketjun kuulumisia.

Sahalinjalla.

John Deeren Joensuun tehtaalla näimme myös opouuden kuormatraktori John Deere 2510H:n.

Outokummun kaivonmuseo esitteli louhintatyötapoja.

Viimeinen vierailukohde oli Lapinlahdella sijaitseva Suomen Asutusmuseo. Alarannan tilan ja Muren perheen vaiheet avautuivat elävästi museoidun kodin ja maatilan pihapiirissä.

Metsäntaitokisat 23.8.2025 tulokset

Posted on by Esa Ojala

Oikeat vastaukset:

1. Puuston ikä 30 v, 2. Puun pituus 22 m, 3.Metsikön käsittely 5 v kasvatushakkuu, 4. Kasvupaikkatyyppi lehtomainen kangas, 5. Puuston ppa 32,6. Puun läpimitta 42 cm, 7.. Kehitysluokka 2,

8. Etäisyys 130 m, 9. Runkoluku 2.300, 10. Puuston tilavuus 270, Puun tilavuus 1,6, Puuston kasvu 14, Onko metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö-kyllä, 15. UPM:n logo-aarnikotka, 15. Kasvi-ruokanukka

Osmon edustus valtak. mt-kilp. 19.9.2025 Evolla:

-Tomi Ahlholm Pyhäjärvi, Martta ja Antti Lithovius Lumijoki ja Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi. Lisäksi Osmosta osallistuu  henkilökohtaiseen kilpailuun Pekka Vanhala.

Henkilökohtaisen kisan tulokset

1) Tomi Ahlholm   Pyhäjärvi   79 p

2) Martta Lithovius Lumijoki 72 p

3) Antti Lithovius  Lumijoki 72 p

4) Eila Laakko Kestilä 70 p

5) Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi 70 P

6) Timo Kangas Pyhäjärvi 69 p

7) Kullervo Kanniainen Siikajoki 61 p

8) Esa Ojala Oulu  58 p

9) Pekka Vanhala  Muhos  51 p

10) Janne Savolainen Haukipudas 48 p

11) Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhos 32 p

12) Tapio Suorsa Haukipudas 36 p

13) Tommi Kukkohovi Oulu 32 p

14) Jukka Heiko Oulu 30 p

Kuvia Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalta 7.4.2025

Posted on by Esa Ojala

Tutustumismatka Metsä Fibre:n Kemin Biotuotetehtaaseen 7.4.2025

08.04.2025

OSMO ry ja Napapiirin Metsänomistat ry järjestivät tutustumisretken Metsä Fibren tehtaalle. Matkaan lähdettiin Oulun rautatieasemalta junakyydillä. Isäntänä toimi Jarkko Parpala. Tehdas toimii vielä poikkeustilassa, sillä tehdasalueella puretaan parhaillaan vanhan hiertämön rakenteita. Työ aiheuttaa monenlaisia poikkeusjärjestelyitä. Tuotanto toimii, ja päästää ilmoille sankan vesihöyrypilven. Päästöjä ei pitäisi suuntautua ilmakehään mitattavaa CO2-vaikutuksen lisäksi. Myös CO2-vaikutusten vähentäminen kuuluu tehtaan kehityssuunnitelmiin.

Tehdasinvestointi on suuri, noin 2 miljardia €. Kombinaatti tuottaa sellua, biotuotteita ja pahvia. Vuosittaisen puunkäytön arvioidaan nousevan 7,6 miljoonaan kiintokuutioon vuodessa. Alueella ei ole sahalaitosta. Raaka-aineesta 90 % on havupuuta, loput 10 % on koivukuitua. Tehdas on myös merkittävä sähkön tuottaja. Suurin osa kuljetuksista tehdään rautateitse, ja alueen liikenneyhteyksiin on investoitu merkittävä panos.

Tehdasalueen mittakaava on suuri, sillä se on merkittävä teollinen investointi. Sisäinen liikenne kulkee yhteen suuntaan eivätkä puuvirrat risteä väylillä.
Käyttöpäällikö Juha Lyytikäisen esittely avasi tehtaan toiminnan järjestämistä ja toteutusta,

Käyttöpäällikö Juho Lyytikäisen esittely avasi tehtaan toiminnan järjestämistä ja toteutusta.

Digipoliksessa kuulimme Metsä Group:n ajankohtaisia asioita ja puumarkkinakuulumisia. Monimuotoisuus on muuttunut yrityksen toiminnan kannalta avainsanaksi.

Kemin rautatieasemalta suuntasimme Oulua kohden, ja nykyisten nopeiden junayhteyksien avulla perillä olimme jo tunnin kuluttua.

Lähtötunnelmissa Jarkko Parpala, Esa Ojala ja Pauli Kankainen.

Perinneaidan rakentaminen ja siihen liittyviä näkökulmia

Posted on by Esa Ojala

Saate: Näin kevään kulmalla on hyvä miettiä hetki omia maaseutumaisemia, ja mahdollisia kehittämiskohteita. Pienikin aita muuttaa aluetta ja voi rauhoittaa sitä. Aitaa voi rakentaa omatoimisesti tai yhdessä erilaisten ryhmien kanssa. Maaseudun sivistysliiton Oulun seudun kestävät kylät- hankkeen kanssa 24.5.2025.

Perinneaidan rakentaminen ja siihen liittyviä näkökulmia

Perinneaitoja on useanlaisia, usein varsinkin Itä-Suomessa niistä puhutaan pistoaitoina. Länsi-Suomessa niitä kutsutaan riukuaidoiksi tai risuaidoiksi ja Pohjanmaalla panenta-aidoiksi. Pistoaitojakin on useita malleja, jotkut tekevät niitä määrämittaisista tarvikkeista, jolloin aidasta tulee säännöllinen. Aitoja nimitetään myös riukujen pituuden mukaan. On siis lyhytpistoista ja pitkäpistoista aitaa.

Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana reilu 18 kilometriä pääasiassa pitkäpistoista pistoaitaa. Olemme tehneet paljon kyläyhdistysten kanssa lyhytkursseja 1-3 päivää, jolloin perehdytään tarvikkeiden hankintaan, työstämiseen ja aidanrakentamiseen. Aidanrakentaminen on kohtuullisen helppoa, mutta esteettisen maisemaan sopivan aidan tekeminen vaatii kuitenkin harkitsevaa rakentamista ja sopivien aitatarpeiden valintaa. Mielestäni suurin virhe on, kun aita tehdään heinäseipäistä.

Aitatarvikkeet ovat aidakset eli aitariu’ut, aitaseipäät, sivuvarat ja aitavitsakset, silloin kun aita tehdään kokonaan puusta. Lammasaidaksi käypään pisteaitaan menee tarvikkeita seuraavasti 100 metriä aitaa, aitaseipäiden väli noin 1,5 metriä, seipäitä 130 kpl, sivuvaroja 130 kpl, aitariukuja noin 250-300 kpl ja vitsaksia 130 kpl. Seipäät ovat noin 2,5 pitkiä ja halkaisijaltaan 4-6 cm tyveltä, sivuvarat reilu 2 m pitkiä ja halkaisijaltaan tyveltä noin 3-4 cm. Aitaseipäät ja sivuvarat hiilletään kartiohiilettimessa noin 30 -40 cm matkalta tyvestä. Aidakset ovat noin 3-5 metriä pitkiä ja halkaisijaltaan tyveltä 5-9 cm. Aitaseipäät, sivuvarat ja aitariuút on hyvä aisata (kuoria) kahdelta sivulta. Vitsakset ovat alikasvoskuusia pituudeltaan noin 1,5 m, ne halkaistaan pääsääntöisesti latvasta alkaen.

Tarvikkeiden hinta noudettuna metsänomistajalta on noin 1,5-2 euroa sisältäen arvonlisäveron. Aitavitsaksia on vielä saanut hakupalkalla metsästä maanomistajan luvalla. Valmiin aidan korkeudeltaan noin 1,3 metriä listahinta on 45 -55 euroa/metri + alv 24%. 100 metrin rakentamiseen ja aitatarpeiden työstämiseen menee noin 60 -80 tuntia. Kustannukset ovat siis tarvikkeet 750 -1000 euroa ja työ 1500 -2000 euroa ja matkat noin 300 -500 euroa.

Aidan kestoikä on noin 10-15 vuotta ja hoidettuna 20 -25 vuotta. Hyvä puoli vanhoissakin aidoissa on se, että materiaalia voi käyttää uudelleen parhaimmillaan jopa 70 %. Eli pienpuu voi olla aidassa jopa viisikymmentä vuotta.

T. Timo Reko, Maaseudun Sivistysliitto, kehittämispäällikkö ympäristö

4H-nuorten metsäpäivä 4.9.2024 Limingassa

Posted on by Esa Ojala

Metsäpäivää vietettiin Limingassa 4.9.2024 aurinkoisissa merkeissä. Osallistujia oli 120 henkeä. Tapahtuman järjestämiseen osallistuivat Limingan 4H, Limingan nuorisopalvelut, metsäkone yritykset Ponsse ja Harvester.

Limingan kuudesluokkalaiset harjoittelivat puuntilavuuden mittaamista ja saivat tietoa puolukan myynnistä 4H:lle

Paulin syntymäpäivä- Metsätaitokilpailujen tulokset 29.8.2024:

Posted on by Esa Ojala

Joukkuekilpailu:

1. Vanhat Konkarit 137 p, 2.Litholi 130 p, 3. Kiuruvesi 116p, 4.Mehtäläiset 113 p, 5. Varjakka-Niemenranta 104 p, Mustasuon Akkusahaosuuskunta perui osallistumisensa.

Henkilökohtaiset tulokset:

1. Antti Lithovius Lumijoki 140 p, Kullervo Kanniainen Revonlahti 138 p, 3. Markku Vaitiniemi Oulu 137 p, 4. Kari Tuoriniemi Pyhäsalmi 136 p, 5. Martta Lithovius Lumijoki 127 p, 6. Pekka Salmistola Kiuruvesi  125 p,7. Timo Pietilä Liminka 124 p, 8. Pekka Vanhala Muhos 119 p, 9. Reino Moisejeff Oulu ? 116p, 10. Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhos 112 p, 11. Alfred Colpaert Muhos 110 p, 12. Marja Salmistola Kiuruvesi 107 p, 13.Jukka Hakko Varjakka 104 p, 14. Teuvo Suomela Ii 104 p, 15. Tapani Miettinen Niemenranta 104 p, 16. Pentti Kankainen Suolahti(Mhy-Keski-Suomi, ei metsänomistaja)

Oikeat vastaukset tehtäväjärjestyksessä:

1. Kasvupaikkatyyppi-kuivahko kangas, 2. Pohjapinta-ala  17 , 3. Kehitysluokka 2 (klm selvästi alle 16), 4. Runkoluku 1750 (alue harvennettu viime kesänä motokuskiopiskelija Jonna Halosen ja allekirjoittaneen toimesta tavoitteena jättää  motomiehellekin leipänsä pitimiksi muutamia isompia puita), 5. Puuston ikä 40 v (ratkaisu perustuu perimätietoon ja kantomittauksiin), 6. Puuston tilavuus 270  Mittaustulokset(Laania+Osmo) antoivat lukeman kortin vaihtoehtojen  245 ja 270 puoliväliin: Arto Orava korjasi Komatsullaan tukkia ja karsittua rankaa 2,5 aarin koealalta yhteensä 2,55 mottia eli hehtaarilta yli 100 mottia(102), Leimauksessa jätetyistä puista kertyi 113,96 mottia. Tämä ei sisällä jätettyjä puita, joiden numerot olivat välillä 71-90. Lisäksi on huomioitava karsimattomat rangat (latvat ja pienpuusto) Tukin osuuden saan tietoon, kun Arto avaa koneensa seuraavan kerran maanantaina.7. Leimaus; 90 rungosta jää kasvamaan 25 tai vähemmän, jolloin tulee tavoitetiheys 1000 runkoa /ha, 8 Metsäkone. 5 pisteen vastauksiksi hyväksyttiin seuraavat: rautahepo, järnhäst(samma på svenska), iron horse( rh englanniksi, Lisätarinaa rautahevosta saa, jos googlaa: iron horse with Pauli)9., Puuston kasvu 6 mottia/ha/v, 10. Puun tilavuus 256 litraa, 11 Metsikön käsittely, kasvatushakkuu(tämä oli kaikkien paikalla käyneiden asiantuntijoiden mielipide), 12. Keskiläpimitta yli 4 cm-8 cm(mittauksiin taisi tulla joitakin kuolleitakin puita), 13. Taimikon hoitotarve seur 2 v aikana; ei toimenpiteitä. Ratkaisu perustuu seuraavien asioiden kunnioittamiseen: metsänomistaja mielipide( sahuri Pentti Toivari), yhteistyökumppanin tavoitteet: Laanialle pitäis saada energiapuuta, nyt sen keruu ei ole vielä kannattavaa, Oksattoman tyvitukin kasvattamiseksi harvennuksella ei ole vielä kiirettä. 14. Taimikon pinta-ala 0,4 ha, 15. Puun pituus 19 m.

Päävoiton (raivaussahan) Osmon arpajaisissa voitti Antti Lithovius.

Pauli kiittää yhteistyöstä ja muistamisista! Kiitos myös Laania oy:lle yhteistyöstä ja puukorjuutyönäytöksen järjestämisestä!