Osmon kesäretki Pohjois-Karjalaan 28.-30.8.2025

Matkakertomus Pohjois-Karjalan kesäisiltä kunnailta

Kolmen päivän kesäretki Pohjois-Karjalaan kokosi yhteen teollisuuden, kulttuurin ja historian – sekä tietenkin karjalaisen vieraanvaraisuuden.

🚍 Torstai 28.8. – Matka alkaa

Aamuvarhain Oulun linja-autoasemalta startannut bussi kuljetti ryhmän kohti Höljäkkää, jossa Scanpole Oy:n kyllästämö esitteli puun käsittelyn vaiheita. Pylväiden tuotantoa varten on tehty investointeja, ja kyllästystoiminta tehdään nykyvaatimusten mukaisesti. Asiakkaat ovat laajalla alueella. Logistiikkaa tukee hyvä rautatieyhteys. Pylväspuiden tuotanto on hyvä osa puun tuottajan pyrkimyksissä jos haluaa nostaa myyntituloa tuottamalla huippulaatuisia puurunkoja! Nurmeksen Binderholz-saha jatkoi teollisuuden teemaa, ja oli vaikuttavaa nähdä metsien raaka-aine jalostumassa. Sahan vahvuus on sijainti metsäisellä vyöhykkeellä.

Illalla majoituimme Break Sokos Hotel Bombaan, Pielisen rannalle. Lyhyt kävely johdatti Bomban talolle, jossa opas kertoi karjalaisesta kulttuurista ja rakennuksen historiasta. Pikkuhiljaa alueen tarinat ja kaunis, järvimaisema alkoivat vaikuttaa. Päivällinen oli todellinen juhla: perinnebuffet notkui karjalanpiirakoista, savukalasta ja metsäsienisalaatista. Tunnelma oli lämmin ja mukava – kuin olisi astunut keskelle karjalaista juhlapöytää. Tämä kokemus lopultakin johdatti mukavalle matkalle ja irroitti kotitunnelmista!

🏭 Perjantai 29.8. – Teollisuutta ja tutkimusta

Aamulla matka jatkui Joensuuhun. John Deeren tehdas avasi ovensa ja tarjosi katsauksen moderniin konevalmistukseen. Saimme kuulla tehtaan johtajan kuvauksen modernin koneen rakentumisesta huippu nykyaikaisessa ja toimivassa tehtaassa, sekä näkökulmia koneen ostajien, metsäurakoijien, ja metsän omistajien tarpeista ja niiden vaikutuksesta koneen kehitykseen. Kierros hallien läpi oli vaikuttava – tehdas oli kompakti ja tehokas – kaikki vaiheet tehdään yhden katon alla. Työn ja prosessien johtaminen vaikutti todella huolelliselta – tehtaan tapahtumista välittyi välitön kokonaiskuva ja poikkeustilanteisiin voitiin reagoida. Lopuksi näimme uuden kuormatraktorimallin – koneiden koko kasvaa, tehokkuusvaatimus ohjaa toimijoita. Tehdaskierroksen aikana välittyi kuva globaalista toimijasta, jolla on osaaminen ketjun kaikkiin vaiheisiin. Lounas tehtaan ravintolassa toi arjen lähemmäs. Kiitos loistavasta vierailusta!

Iltapäivällä Itä-Suomen yliopistolla professori Heli Peltola johdatti meidät metsänhoidon ja hiilensidonnan tutkimukseen. Metsätuhoriskien hallinta ja jatkuvan kasvatuksen menetelmät herättivät vilkasta keskustelua. Jukka Tikkanen toi terveisiä yliopiston tiedekuntatasolta – metsien tilanteeseen liittyy monia, osin ristiriitaisia vaatimuksia. Metsätietoon perehtyminen on iso asia! Vierailu Luken toimistolla täydensi päivän tieteellisellä näkökulmalla. Kuulimme metsätutkimuksen haasteista ja kuulimme metsäkuljetuksiin liittyvistä tutkimusnäkemyksistä.

Joensuussa majoituimme Original Sokos Hotel Kimmeliin, Pielisjoen rannalle. Päivällinen Bistro Heilissä tarjosi paahdettua lohta ja valkosuklaamoussea – yksinkertaista mutta viimeisteltyä. Illan kruunasi hotellin sauna, jossa päivän kokemukset vaihtuivat tarinoiksi ja nauruiksi.

⛏️ Lauantai 30.8. – Kaivoksen syvyyksistä asutuksen historiaan

Viimeisenä aamuna suuntasimme Outokummun vanhalle kaivokselle. Opastettu kierros vei maan alle ja avolouhokseen, ja oppaan tarinat kaivostyön arjesta tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Oudon kummun historia avautui erivaiheineen – kaivostyö on vaiheiseen tuonut toimeentulon, työtavat ovat kehittyneet mutta työ ja kallio pysyneet. Tunnelma oli kuin aikamatka menneeseen – kaivoksen kyläyhteisöjen elämä ja työn raskaus tulivat lähelle.

Matka jatkui Siilinjärven ABC:n lounastauon kautta Lapinlahden Suomen Asutusmuseoon. Museossa avautui kuva suomalaisen maaseudun asutushistoriasta ja sen merkityksestä perheen tarinan kautta. Kuulimme ja näimme perheen elämänkaaren kodin ja maatilan, maiseman ja esineiden kautta. Tarinat ja oppaiden paneutuminen aiheeseen tekivät vierailusta todella vaikuttavan.

Illalla bussi kaartoi takaisin Ouluun. Kolmen päivän aikana olimme nähneet leikkauksen metsiä, teollisuutta, kulttuuria, tutkimusta ja historiaa – ja ennen kaikkea kokeneet karjalaisen vieraanvaraisuuden.

Kiitos hienosta matkasta!

Sorvattuja pylväitä odottamassa kyllästystä.

Binderholtzin Nurmeksen sahalla tutustuimme sahan toimintaan ja kuulimme suuren sahaketjun kuulumisia.

Sahalinjalla.

John Deeren Joensuun tehtaalla näimme myös opouuden kuormatraktori John Deere 2510H:n.

Outokummun kaivonmuseo esitteli louhintatyötapoja.

Viimeinen vierailukohde oli Lapinlahdella sijaitseva Suomen Asutusmuseo. Alarannan tilan ja Muren perheen vaiheet avautuivat elävästi museoidun kodin ja maatilan pihapiirissä.

Metsäntaitokisat 23.8.2025 tulokset

Oikeat vastaukset:

1. Puuston ikä 30 v, 2. Puun pituus 22 m, 3.Metsikön käsittely 5 v kasvatushakkuu, 4. Kasvupaikkatyyppi lehtomainen kangas, 5. Puuston ppa 32,6. Puun läpimitta 42 cm, 7.. Kehitysluokka 2,

8. Etäisyys 130 m, 9. Runkoluku 2.300, 10. Puuston tilavuus 270, Puun tilavuus 1,6, Puuston kasvu 14, Onko metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö-kyllä, 15. UPM:n logo-aarnikotka, 15. Kasvi-ruokanukka

Osmon edustus valtak. mt-kilp. 19.9.2025 Evolla:

-Tomi Ahlholm Pyhäjärvi, Martta ja Antti Lithovius Lumijoki ja Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi. Lisäksi Osmosta osallistuu  henkilökohtaiseen kilpailuun Pekka Vanhala.

Henkilökohtaisen kisan tulokset

1) Tomi Ahlholm   Pyhäjärvi   79 p

2) Martta Lithovius Lumijoki 72 p

3) Antti Lithovius  Lumijoki 72 p

4) Eila Laakko Kestilä 70 p

5) Kari Tuoriniemi Pyhäjärvi 70 P

6) Timo Kangas Pyhäjärvi 69 p

7) Kullervo Kanniainen Siikajoki 61 p

8) Esa Ojala Oulu  58 p

9) Pekka Vanhala  Muhos  51 p

10) Janne Savolainen Haukipudas 48 p

11) Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhos 32 p

12) Tapio Suorsa Haukipudas 36 p

13) Tommi Kukkohovi Oulu 32 p

14) Jukka Heiko Oulu 30 p

Kuvia Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalta 7.4.2025

Tutustumismatka Metsä Fibre:n Kemin Biotuotetehtaaseen 7.4.2025

08.04.2025

OSMO ry ja Napapiirin Metsänomistat ry järjestivät tutustumisretken Metsä Fibren tehtaalle. Matkaan lähdettiin Oulun rautatieasemalta junakyydillä. Isäntänä toimi Jarkko Parpala. Tehdas toimii vielä poikkeustilassa, sillä tehdasalueella puretaan parhaillaan vanhan hiertämön rakenteita. Työ aiheuttaa monenlaisia poikkeusjärjestelyitä. Tuotanto toimii, ja päästää ilmoille sankan vesihöyrypilven. Päästöjä ei pitäisi suuntautua ilmakehään mitattavaa CO2-vaikutuksen lisäksi. Myös CO2-vaikutusten vähentäminen kuuluu tehtaan kehityssuunnitelmiin.

Tehdasinvestointi on suuri, noin 2 miljardia €. Kombinaatti tuottaa sellua, biotuotteita ja pahvia. Vuosittaisen puunkäytön arvioidaan nousevan 7,6 miljoonaan kiintokuutioon vuodessa. Alueella ei ole sahalaitosta. Raaka-aineesta 90 % on havupuuta, loput 10 % on koivukuitua. Tehdas on myös merkittävä sähkön tuottaja. Suurin osa kuljetuksista tehdään rautateitse, ja alueen liikenneyhteyksiin on investoitu merkittävä panos.

Tehdasalueen mittakaava on suuri, sillä se on merkittävä teollinen investointi. Sisäinen liikenne kulkee yhteen suuntaan eivätkä puuvirrat risteä väylillä.
Käyttöpäällikö Juha Lyytikäisen esittely avasi tehtaan toiminnan järjestämistä ja toteutusta,

Käyttöpäällikö Juho Lyytikäisen esittely avasi tehtaan toiminnan järjestämistä ja toteutusta.

Digipoliksessa kuulimme Metsä Group:n ajankohtaisia asioita ja puumarkkinakuulumisia. Monimuotoisuus on muuttunut yrityksen toiminnan kannalta avainsanaksi.

Kemin rautatieasemalta suuntasimme Oulua kohden, ja nykyisten nopeiden junayhteyksien avulla perillä olimme jo tunnin kuluttua.

Lähtötunnelmissa Jarkko Parpala, Esa Ojala ja Pauli Kankainen.

Perinneaidan rakentaminen ja siihen liittyviä näkökulmia

Saate: Näin kevään kulmalla on hyvä miettiä hetki omia maaseutumaisemia, ja mahdollisia kehittämiskohteita. Pienikin aita muuttaa aluetta ja voi rauhoittaa sitä. Aitaa voi rakentaa omatoimisesti tai yhdessä erilaisten ryhmien kanssa. Maaseudun sivistysliiton Oulun seudun kestävät kylät- hankkeen kanssa 24.5.2025.

Perinneaidan rakentaminen ja siihen liittyviä näkökulmia

Perinneaitoja on useanlaisia, usein varsinkin Itä-Suomessa niistä puhutaan pistoaitoina. Länsi-Suomessa niitä kutsutaan riukuaidoiksi tai risuaidoiksi ja Pohjanmaalla panenta-aidoiksi. Pistoaitojakin on useita malleja, jotkut tekevät niitä määrämittaisista tarvikkeista, jolloin aidasta tulee säännöllinen. Aitoja nimitetään myös riukujen pituuden mukaan. On siis lyhytpistoista ja pitkäpistoista aitaa.

Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana reilu 18 kilometriä pääasiassa pitkäpistoista pistoaitaa. Olemme tehneet paljon kyläyhdistysten kanssa lyhytkursseja 1-3 päivää, jolloin perehdytään tarvikkeiden hankintaan, työstämiseen ja aidanrakentamiseen. Aidanrakentaminen on kohtuullisen helppoa, mutta esteettisen maisemaan sopivan aidan tekeminen vaatii kuitenkin harkitsevaa rakentamista ja sopivien aitatarpeiden valintaa. Mielestäni suurin virhe on, kun aita tehdään heinäseipäistä.

Aitatarvikkeet ovat aidakset eli aitariu’ut, aitaseipäät, sivuvarat ja aitavitsakset, silloin kun aita tehdään kokonaan puusta. Lammasaidaksi käypään pisteaitaan menee tarvikkeita seuraavasti 100 metriä aitaa, aitaseipäiden väli noin 1,5 metriä, seipäitä 130 kpl, sivuvaroja 130 kpl, aitariukuja noin 250-300 kpl ja vitsaksia 130 kpl. Seipäät ovat noin 2,5 pitkiä ja halkaisijaltaan 4-6 cm tyveltä, sivuvarat reilu 2 m pitkiä ja halkaisijaltaan tyveltä noin 3-4 cm. Aitaseipäät ja sivuvarat hiilletään kartiohiilettimessa noin 30 -40 cm matkalta tyvestä. Aidakset ovat noin 3-5 metriä pitkiä ja halkaisijaltaan tyveltä 5-9 cm. Aitaseipäät, sivuvarat ja aitariuút on hyvä aisata (kuoria) kahdelta sivulta. Vitsakset ovat alikasvoskuusia pituudeltaan noin 1,5 m, ne halkaistaan pääsääntöisesti latvasta alkaen.

Tarvikkeiden hinta noudettuna metsänomistajalta on noin 1,5-2 euroa sisältäen arvonlisäveron. Aitavitsaksia on vielä saanut hakupalkalla metsästä maanomistajan luvalla. Valmiin aidan korkeudeltaan noin 1,3 metriä listahinta on 45 -55 euroa/metri + alv 24%. 100 metrin rakentamiseen ja aitatarpeiden työstämiseen menee noin 60 -80 tuntia. Kustannukset ovat siis tarvikkeet 750 -1000 euroa ja työ 1500 -2000 euroa ja matkat noin 300 -500 euroa.

Aidan kestoikä on noin 10-15 vuotta ja hoidettuna 20 -25 vuotta. Hyvä puoli vanhoissakin aidoissa on se, että materiaalia voi käyttää uudelleen parhaimmillaan jopa 70 %. Eli pienpuu voi olla aidassa jopa viisikymmentä vuotta.

T. Timo Reko, Maaseudun Sivistysliitto, kehittämispäällikkö ympäristö

4H-nuorten metsäpäivä 4.9.2024 Limingassa

Metsäpäivää vietettiin Limingassa 4.9.2024 aurinkoisissa merkeissä. Osallistujia oli 120 henkeä. Tapahtuman järjestämiseen osallistuivat Limingan 4H, Limingan nuorisopalvelut, metsäkone yritykset Ponsse ja Harvester.

Limingan kuudesluokkalaiset harjoittelivat puuntilavuuden mittaamista ja saivat tietoa puolukan myynnistä 4H:lle

Paulin syntymäpäivä- Metsätaitokilpailujen tulokset 29.8.2024:

Joukkuekilpailu:

1. Vanhat Konkarit 137 p, 2.Litholi 130 p, 3. Kiuruvesi 116p, 4.Mehtäläiset 113 p, 5. Varjakka-Niemenranta 104 p, Mustasuon Akkusahaosuuskunta perui osallistumisensa.

Henkilökohtaiset tulokset:

1. Antti Lithovius Lumijoki 140 p, Kullervo Kanniainen Revonlahti 138 p, 3. Markku Vaitiniemi Oulu 137 p, 4. Kari Tuoriniemi Pyhäsalmi 136 p, 5. Martta Lithovius Lumijoki 127 p, 6. Pekka Salmistola Kiuruvesi  125 p,7. Timo Pietilä Liminka 124 p, 8. Pekka Vanhala Muhos 119 p, 9. Reino Moisejeff Oulu ? 116p, 10. Riitta Kukkohovi-Colpaert Muhos 112 p, 11. Alfred Colpaert Muhos 110 p, 12. Marja Salmistola Kiuruvesi 107 p, 13.Jukka Hakko Varjakka 104 p, 14. Teuvo Suomela Ii 104 p, 15. Tapani Miettinen Niemenranta 104 p, 16. Pentti Kankainen Suolahti(Mhy-Keski-Suomi, ei metsänomistaja)

Oikeat vastaukset tehtäväjärjestyksessä:

1. Kasvupaikkatyyppi-kuivahko kangas, 2. Pohjapinta-ala  17 , 3. Kehitysluokka 2 (klm selvästi alle 16), 4. Runkoluku 1750 (alue harvennettu viime kesänä motokuskiopiskelija Jonna Halosen ja allekirjoittaneen toimesta tavoitteena jättää  motomiehellekin leipänsä pitimiksi muutamia isompia puita), 5. Puuston ikä 40 v (ratkaisu perustuu perimätietoon ja kantomittauksiin), 6. Puuston tilavuus 270  Mittaustulokset(Laania+Osmo) antoivat lukeman kortin vaihtoehtojen  245 ja 270 puoliväliin: Arto Orava korjasi Komatsullaan tukkia ja karsittua rankaa 2,5 aarin koealalta yhteensä 2,55 mottia eli hehtaarilta yli 100 mottia(102), Leimauksessa jätetyistä puista kertyi 113,96 mottia. Tämä ei sisällä jätettyjä puita, joiden numerot olivat välillä 71-90. Lisäksi on huomioitava karsimattomat rangat (latvat ja pienpuusto) Tukin osuuden saan tietoon, kun Arto avaa koneensa seuraavan kerran maanantaina.7. Leimaus; 90 rungosta jää kasvamaan 25 tai vähemmän, jolloin tulee tavoitetiheys 1000 runkoa /ha, 8 Metsäkone. 5 pisteen vastauksiksi hyväksyttiin seuraavat: rautahepo, järnhäst(samma på svenska), iron horse( rh englanniksi, Lisätarinaa rautahevosta saa, jos googlaa: iron horse with Pauli)9., Puuston kasvu 6 mottia/ha/v, 10. Puun tilavuus 256 litraa, 11 Metsikön käsittely, kasvatushakkuu(tämä oli kaikkien paikalla käyneiden asiantuntijoiden mielipide), 12. Keskiläpimitta yli 4 cm-8 cm(mittauksiin taisi tulla joitakin kuolleitakin puita), 13. Taimikon hoitotarve seur 2 v aikana; ei toimenpiteitä. Ratkaisu perustuu seuraavien asioiden kunnioittamiseen: metsänomistaja mielipide( sahuri Pentti Toivari), yhteistyökumppanin tavoitteet: Laanialle pitäis saada energiapuuta, nyt sen keruu ei ole vielä kannattavaa, Oksattoman tyvitukin kasvattamiseksi harvennuksella ei ole vielä kiirettä. 14. Taimikon pinta-ala 0,4 ha, 15. Puun pituus 19 m.

Päävoiton (raivaussahan) Osmon arpajaisissa voitti Antti Lithovius.

Pauli kiittää yhteistyöstä ja muistamisista! Kiitos myös Laania oy:lle yhteistyöstä ja puukorjuutyönäytöksen järjestämisestä!

Tarton MAAMESS -matkakuvat

Oulun seudun metsätilanomistajat osallistuivat Tarton MAAMESS -messuille Tartossa 18.-21.4.2024. Katso matkakuvat!

Tartto on vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Kuva Saija Kronqvist.

Tartto Maamess -messut ovat Baltian suurimmat maa-, metsätalous ja puutarhamessut. Kuva Saija Kronqvist.

Virossa yksityisiä metsänomistajia on noin 100 000 ja metsänomistajapalveluja tarjoavat monet toimijat. Kuva Saija Kronqvist.

Kurgjassa sijaitsevaan Carl Jaconbsenin maatilamuseossa tutustuttiin 1800 tilanhoitoon, karjan ja kotieläinten hoitoon, sahaan ja vesimyllyyn. Carl Jacobsen teki uraaurtavaa työtä toimittajana ja maanviljelijänä Farm Museum of Carl Robert Jakobson – Eesti Maaelumuuseumid. Kuva Hilkka Alila.

Lumisade yllätti kevätretkeilijät! Kuva Hilkka Alila.

Opastus toteutui suomenkielellä ja retkeläiset nauttivat perinneruoasta. Kuva Hilkka Alila.

Joki antoi voiman sekä myllylle että sahalle. Kuva Hilkka Alila.

Toimintaa vuosikokous 2024

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2023   

Yleistä 

Vuosi 2023 on merkinnyt siirtymää vakiintuneeseen toimintaympäristöön ja erilaisten järjestötoimien toteutus on ollut mahdollista. Oman säväyksen kuluvaan vuoteen on tuonut kansainvälisen ilmapiirin kireneminen Ukrainan tapahtumien johdosta sekä viimeisenä tapahtumat Gazan kaistalla. Vuonna 2023 toiminta jatkui poikkeusolojen sävyttämänä.  Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne  on jatkunut ja  vaikuttanut metsäsektoriin muun muassa Venäjään kohdistuneiden pakotteiden ja myös puutavaraan kohdistuneiden pakotteiden kautta. Puun kauppahinnat ovat pysyneet hyvällä tasolla. 

Jäsenistö 

Vuosikokous pidettiin 25.4.2023 Aleksin kulmassa. Jäsenmaksuksi päätettiin 25 € vuodessa. Puheenjohtajaksi valittiin Saija Kronqvist. 

Jäsenmäärä ja sen kehitys 

v. 2023 v. 2022 v. 2021 v. 2020 v. 2019 
269 303 304 324 312 

Työryhmät 

Viestintätyöryhmä on jatkanut tiedotustoiminnan kehittämistoimia. ilmoittautumiset tapahtumiin on ohjattu ensisijaisesti nettisivujen lomakkeen kautta. Tiedotteet on lähetetty sähköpostilla. Jäsenille, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, on toimitettu jäsenkirje kaksi kertaa vuodessa. Viestintäryhmään kuuluvat Saija Kronqvist, Esa Ojala ja Raili Raittinen. Puhelinnumerona käytetään numeroa 0453333014 (Esa Ojala). 

Retket ja tapahtumat 

* Tampereen metsätilanomistajien kesäretki suuntautui Oulun seudulle, ja osallistujat tutustuivat Scandic Cityn illallisella Oulun Energian toimintaan sekä Pauli Kankaisen johdolla www.halkonen.fi:n ylläpitämään polttopuuautomaattiin. OSMO:n tervehdyksen toi Saija Kronqvist.  

* Kesäretki järjestettiin Kalajoelle 18. – 19.8.2023. Matka sujui merellisissä merkeissä ja sisälsi purjehdusretken Plassi-aluksella Maakallaan. Osallistujia oli 21 henkilöä. Retkellä tutustuttiin Kalajoen Mutkalammilla tuulivoimapuistoon sekä vuonna 2021 tapahtuneen metsäpalon palojälkiin seuraamuksineen. Kannuksessa vierailtiin Ollikkala- maaseutumessuilla.  

* Limingan 4H yhdistyksen 10.5. neljäsluokkalaiset ja 14.9.2023 kuudesluokkalaiset järjestämillä metsäpäivillä miettivät omaa metsäsuhdettaan lähellä olevien puiden kautta ja tutustuivat relaskoopin käyttöön sekä metsämittausten suorittamiseen. Puheenjohtaja tapasi näiden päivien myötä 300 liminkalaista oppilasta. Yhdistys sai Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n vuoden 2022 nuorisostipendin  ja tavoitti yhteensä x 4 lk, 6lk ja 8lk:n oppilasta metsäpäivissään. Mukana metsäpäivien toteutuksissa olivat myös Limingan nuorisopalvelut, biologianopettajayhdistys, luotokoulun opettaja, Metsähallituksen Limingan luontokeskus, Metsäkeskus sekä metsäalan yritykset. 

Jäsenistölle tarjottiin mahdollisuutta lähteä vapaaehtoiseksi Limingan 4H tapahtumiin, mutta vielä tilaisuutta ei uskallettu hyödyntää.  

Perjantai 5.5.2023.  

    Avaussanat – Biotalouden tutkimus Oulun yliopistossa – Prof. Henrikki Liimatainen  

    Nanoselluloosa uusissa biotuotteissa – Tkt. Terhi Suopajärvi  

    Biojalostuksen korkean lisäarvon tuotteet: Biopolymeerit – FT., dos. Juha Heiskanen  

    Biojalostus ja automaatio (alustava otsikko) – Prof. Mika Ruusunen  

Lounas yliopistoalueella.  

Iltapäivällä käynti Mammuttihirsi, Ylikiimingissä , tehtaan esittely, tehdaskierros ja kahvitarjoilut.  

Tutustuminen Jäälissä Lovi Oy:öön, joka tekee puisia joulukuusen koristeita.  

Tasemon päiväohjelmaan voi liittyä mukaan omakustanteisesti. Tiedustelut huhtikuussa .Huom, tarkista Mauri Inhalta tarkemmat osoitteet ja paikkatiedot! 

Yhdessä Mettästä uuniin-hankkeen kanssa. Retkelle bussikuljetus Oulusta.  

20.4.2023 klo 15.00-19.00, Oulu, Kello. Retkeilylle bussikuljetus Oulusta.  

•    Polttopuurankojen kuljetus. Rankojen katkonta ja halkojen tekeminen turvallisesti (moottorisaha ja kirves, pieni klapikone, ammattimainen klapikone). Polttopuiden kuivatus ja varastointi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen. 

Mettästä Uuniin -neuvontasarja on maksuton.  Mettästä Uuniin neuvontasarjan järjestää Suomen metsäkeskuksen Ilmastotietoa metsänomistajille (ILMO) hanke. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto. Ilmoittautuminen tästä linkistä! 

Metsänomistajan kesäkurssi Kalajoella 26.-27.6.23, Pyhä-Kala mhy järjestää 

Kuulemme ensimmäisenä päivänä ajankohtaista asiaa mm. nuortenmetsien hoidosta, uudesta METKA- tukijärjestelmästä, puukaupasta ja katkonnan merkityksestä sekä tuulivoima- ja siirtolinjojen tilanteesta. 

Tiistaina ennen maastoretkeä kahvit Tapion Tuvalla klo 8.30. Kahvin jälkeen lähdemme bussilla maastokohteille. Tutustumme taimikonhoitokohteeseen ja ensiharvennuskohteella keskustellaan mm. harvennuksen ajankohdasta, jätettävän puuston tiheydestä, sertifioinnista, tukirajoista jne. 

Keittolounas syödään välillä maastossa. Lounaan jälkeen jatkamme Kalajoen paloalueelle tuulipuiston läpi. Tutustumme paloalueen tilanteeseen ja alueen metsänviljelyihin. Kuulemme palosta ja sammutustoimista. 

Koulutuspäivä on Mhy jäsenille maksuton. Ei jäsenille 50 €. Maastopäivälle sopiva vaatetus. 

Ilmoittautuminen 19.6. mennessä tai p. 050 4642 900. Ilmoittakaa myös mahdollisesta erityisruokavaliosta. HUOM! Osallistujamäärä on rajattu 50 hlöön. Kesäkurssin ohjelma löytyy lähempänä retkeä kotisivuilta www.mhy.fi/pyhakala . TERVETULOA! 

* Linnunradan tilalla tutustuttiin 4.10.2023 tilan alpakoihin sekä uuteen viljelykasviin, öljyhamppuun. Alpakat ovat sosiaalisia laumaeläimiä, joita on mukava seurata. Seurallisina eläminä niitä voidaan käyttää myös eläinavusteisessa hoitotyössä. Pihamaalla alpakoiden seurana olivat kissat ja kanat.  Illalla paistettiin makkaroita ja nautittiin viihtyisästä miljööstä. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun Agrologiyhdistyksen kanssa.  

* Lovi-tehtaaseen ja yrittäjätarinaan tutustuttiin 19.10.2023 Anne ja Mikko Pason johdolla. Kiimingissä sijaitseva Lovi-lintutehdas valmistaa puusta ja vanerista erilaisia koriste-esineitä. Muotoilija Anne Pason ideoimien tuotteiden valmistus alkoi vuonna 2006. 

* Uusien omistajien päivä pidetään 9.11. valtakunnallisena yhteistilaisuutena, josta on tiedotettu yhteishankkeena uusille metsätilan omistajille. Tilaisuuteen kuuluu yhteistä sisältöä, joka välitetään kolmeen tilaisuuteen samanaikaisesti ETAMOL:n toimesta. Tilaisuuden kumppanina toimii Metsä Group. Oulun tilaisuus kiinnosti 4 uutta metsänomistajaa. 

* Kesällä OSMO:n joukkue osallistui Etamol:n järjestämiin SM-metsätaitokisoihin Evolla 13.5.2023. Joukkueen johtajana toimi Antti Lithovius.  

* Pikkujoulua vietettiin 30.11.2022  Oulussa, Valveen Makujen Paljetti-kahvilassa, Hallituskatu 7. Tilaisuudessa vierailivat Oulun 4H- yhdistyksen toiminnanjohtaja sekä juurikäävän torjunta-aineisiin erikoistuneen. Osallistujia yht. 24 kpl. 

Tiedotus ja viestintä 

www.metsaosmo.fi    on pääsääntöinen viestintäkanava. Sähköpostitiedotteita on lähetetty viisi kappaletta. Kaksi paperikirjettä on lähetetty jäsenille, jotka eivät käytä sähköpostia tai ole luovuttaneet osoitetta yhdistykselle. 

Hallitus ja edustus (ETAMOL) 

Hallituksen toimintatapa on jatkunut siten, että kokouksiin on kutsuttu varsinaisia jäseniä. Varajäsen kutsutaan kokoukseen, mikäli varsinainen jäsen ilmoittaa esteestä. Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Kunniapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksissa (ei äänivaltaa).  

Oulun seudun metsätilanomistajat ry:n arkistoa on käyty läpi hallituksen toimesta. Arkistosta on poistettu aineistoa, jonka säilyttämistä ei ole katsottu tarpeenmukaiseksi tai lailliseksi GDPR-tietosuojadirektiivin perusteella. Arkisto luovutettiin Kansallisarkiston Oulun toimipisteen säilytettäväksi kesäkuussa 2023. 

Hallituksen jäsenet: Saija Kronqvist, Puheenjohtaja,  

Voitto Kukkamaa, varapuheenjohtaja 

Esa Ojala, sihteeri  

Riitta Kukkohovi-Colpaert  

Juha Inkilä 

Varajäsenet: Marjut Lankinen 

Tapani Miettinen 

Pauli Kankainen 

ETAMOL:n hallituksessa OSMO:n edustajana on toiminut Pauli Kankainen kaudella 2022-2023.  

ETAMOL:n strategiapäivä järjestettiin tänä vuonna Mäntyharjulla. Tilaisuudessa käsiteltiin    ETAMOL:n strategiatyötä ja sen jalkauttamista käytäntöön paikallisyhdistyksiä tukevalla tavalla. Kattojärjestön kautta toimintaan osallistuu noin 3000 metsätilan omistajaa. Tilaisuuteen osallistuivat etänä Voitto Kukkamaa ja Esa Ojala. 

Vuosikokoukset v. 2023: 

25.4.2023 Aleksanterin kulma, Oulun kaupunki, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Varsinainen vuosikokous. 

Hallituksen kokoukset 2023: 

10.1.2023 

13.2. hallituksen Office 365-ympäristöön tutustuminen 

Hallituksen etäkokous 

16.2. hallituksen Office 365-ympäristöön tutustuminen 

28.2. Talouskokous (pj, rahastonhoitaja ja sihteeri) 

24.4.  

11.5. Sähköpostikokous. 

29.5. Oulun seudun Metsänhoitoyhdistys, Oulu. 

14.9. Hallituksen kokous ja ETAMOL pj Rauno Nummisen vierailu (jäsenilta) Oulun 

Seudun Metsänhoitoyhdistys, Oulu. 

9.10.  Etäkokous 

Nuorisorahaston stipendi 

Oulun seudun metsätilanomistajien nuorisorahaston vuoden 2023 stipendin saajaksi valittiin Oulun  4H-yhdistys. Stipendi on käytettävä sääntöjen mukaan metsäiseen nuorisotyöhön. Stipendin saaja voi olla yhteisö tai se voidaan myöntää yksilön näkökulmasta. Stipendin saaja käyttää varat hakemuksen mukaan. Stipendi luovutetaan vuoden 2023 pikkujoulussa. Stipendirahaston kerryttämiseksi hallitus on hakenut Poliisihallitukselta varainkeruuluvan. Vuoden 2024 stipendiä voi hakea sääntöjen mukaiseen toimintaan. 

Hallituksen jäsen Riitta Kukkohovi-Colpaert valittu varajäseneksi Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvostoon

Maa- ja metsätalousministeriö on nimitti Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvoston jäsenet  kaudelle 16.5.2023 – 15.5.2027.


Metsäneuvostotoimintaan voitte tutustua osoitteessa:
https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/alueelliset-metsaohjelmat/maakunnalliset-metsaneuvostot
 

Metsäneuvoston ensimmäisiä tehtäviä on viedä loppuun Alueellisen metsäohjelman toimenpiteiden päivitys Kansallinen metsästrategia 2030 pohjalta. Nykyiseen metsäohjelmaan voi tutustua osoitteessa:
https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/alueelliset-metsaohjelmat/tietoa-alueellisista-metsaohjelmista