Etämetsänomistajien puheenjohtaja Rauno Numminen esitteli uutta ETAMOLin strategiaa ja palvelulupausta paikallisyhdistyksille.
Tärkein viestintäkanava kaikkien 3000 Etämetsänomistajien liiton jäsenen kanssa on jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi se järjestää metsäaiheisia retkiä kotimaassa ja ulkomailla ja Etamol on avoin yhteistyölle.
Paikallisyhteistyötä rohkaistaan tiivistettävän yhdistysten välillä. Yhteistyökumppaneiden kanssa on eri mittaisia yhteistyösopimuksia, jotka tuovat Etamolille rahoitusta jäsentulojen lisäksi. Jäsentulot kattavat noin kolmanneksen menoista.
Yhdistysten toivotaan tuottavan tapahtumistaan tiedotteita jäsenlehteen. Myös podcastien eli teemallisten ääni tai videotallenteiden tekeminen on mahdollista. Yhteistyökumppaneiden mainokset saavat tilaa jäsenlehdessä ja paikallisyhdistykset voivat tiedottaa toiminnastaan siinä.
Etamolilla on vaikuttamistoimintaa, mutta toiminta on henkilöitynyttä ja henkilöriskit ovat verrattain suuret. Hallituksessa OSMO:n edustajana toimii Pauli Kankainen. Muutoksen läpiviemiseen tarvitaan paikallisyhdistysten tahtotilaa ja uutta jäsenhankintaa. Uusien jäsenten ilta onkin suunniteltu 9.11.23 kolmelle paikkakunnalle: Helsinkiin, Tampereelle ja Ouluun.
Etamol on avannut tänä vuonna uudet kotisivut. Tutustu: www.etamol.fi
Oulun seudun metsätilanomistajien nuorisorahastosta haettavana metsäaiheisen nuorisotoiminnan tukemiseen. Oulun seudun metsänomistajat ry toimii Oulussa ja sen ympäristökunnissa ja sen tehtävänä on jäsenistönsä metsäosaamisen vahvistaminen. Rahojen käytössä huomioidaan perustusvaiheessa esitetty tavoite: varoja käytetään metsäiseen nuorisotyöhön.
Stipendi voidaan jakaa joko yhteisölle (ryhmätoiminta, matkat, sosiaalinen peruste) vai yksilölle näkökulmasta ( metsäalan opiskelumenestys, opinnäytetyöt tai vastaavat, harjoittelut, yrittäjyys tms.).
Nuorisostipendien jako tapahtuu vuosikokouksessa maalis/huhtikuussa. Hakemukset jätetään sähköpostitse puheenjohtajalle ja sihteerille, yhteystiedot löytyvät: https://www.metsaosmo.fi/
Raikas suolainen merituuli hyväili kasvojamme saapuessame Rahjan kalasatamaan. Elokuun lopun kesä näytti parhaat puolensa, lämpöä kaksikymmentä ja aurinko hymyili muutama pilven hattara seuranaan. Kaljaasi Ansio keinui ylväänä rannassa. Miehistö: viisi kansihenkilöä, konemestari, kaksi kokkkia ja kippari toivottivat 22 osmolaista tervetulleeksi purjehdusmatkalle Maakallan saareen.
Plassin kyläyhdistys rakensi EU rahoituksella 30 talkoolaisen voimin Kalajoella v.1891 rakennetun kaljaasi Ansion piirustuksilla vastaavan laivan hieman pienempänä: pituus 20 metriä, leveys 5,2 ja syväys 1,5. Hanke kesti 3,5 vuotta, talkootunteja kertyi huimat 18 000. Vakautta alukselle tuo 10 tn muotoon leikattu lahjana saatu rautalasti. Puutavarana oli Irkuzkista hankittua 350-500 vuotta vanhaa Siperian lehtikuusta ulkopintoihin kuten köliin, kylkiin, perään ja kansiin. Myös tammea, mahonkivaneria, mäntyä käytettiin eri kohteisin sekä luonnovääriä lahja tukkeja kansilankkuihin. Kylkilankut saatiin muotoonsa höyrystämällä pasutuskattilan 7 metrin laatikossa. Moottorina toimii 215 hv Perkins. Purjeet tilattiin Puolasta ja köydet Ruotsista kilpailutuksen tuloksena. Lue lisää plassi.fi.
Konemestarin avustuksella Perkins murahti käyntiin, kippari luotsasi Ansion avomerelle, kansihenkilöstö nosti pääpurjeet, osmolaiset keulapurjeet ja lopulta 6 solmun vauhti kohti Maakallaa oli totta. Reilun 4 tunnin purjehduksellamme nautimme merimaiseman lisäksi kokkien herkullisesta kalakeitosta sekä Kallankarien luonnosta tutustuen saarten itsehallintoon, jonka ”ylintä päätäntä- ja tuomiovaltaa” käyttää karikokous. Itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta ja pohjautuu kuningas Aadolf Fredrikin vuonna 1771 säätämään hamina-ordningiin, jossa karien hallinto määrätään kalastajien huostaan. Karikokous pidetään kerran vuodessa, aina Jaakonpäivää lähinnä olevana sunnuntaina. Kalastajat ovat harventuneet ja rakennukset ovat pääasiassa kesäisin lomakäytössä ilman vesihuoltoa ja sähköä periytyen suvussa.
Kesäretkemme alkoi edellispäivänä. Mirja kuljettajamme starttasi kohti Ollikkalan maatalousnäyttelyä Kannukseen. Matkalla poikkesimme Eskolan kyläyhdistyksen lounasravintola Pikku Pässiin. Iltapäivän tutustuimme Neonin Mutkalammen 69 voimalan tuulipuistoon sekä samalla alueella 2021 riehuneeseen 227 ha metsäpaloon.
Tuulipuiston alue on 4500 ha koskien 150 maanomistajaa. Sähkölinjaa on rakennettu 32 km Fingridin Jylkän sähköasemalle. Uusia teitä on rakennettu 25 km ja vanhoja vahvistettu 30. Puisto tuottaa sähköä 404 MW teholla 215000 kotitalouden vuosikulutuksen verran. Kiinteistöverotuotto on vuosi tasolla suuruusluokkaa miljoona pari.
Vuosi 2021 oli tosi kuiva ja metsät herkkiä syttymään pienestäkin kipinästä. Tuulipuisto aluetta rakennettiin tuolloin. Rakennetut tiet auttoivat sammutuksessa ja paljolti rajasivat paloaluetta. Pahaa latvapalon etenemistä nekään eivät täysin estäneet. Rakennettu tiestö ei ollut täysin sammutusjohdon tiedossa, joten se aiheutti myös sekaannusta. Paloalueen omisti lähes kokonaan Kalajoen SRK. SRK suojeli 106 ha ja uudisti 80 ha. Maanmuokkausta ei tarvinnut juurikaan suorittaa. Taimia tarvittiin 90 000 kpl ja siementä 36 hehtarille. Alue oli pääosin kivikkoista nuorta
edellisvuosina ojitettua karukko kangasta. Syvät ojat ja kivikkoisuus hidastivat sammutustyötä. Ojat kaivanut henkilö pystyi auttamaan sammutusta patoamalla ojitusta. Lopulta sateet tulivat myös helpottamaan tilannetta.
Matkaosuutta virkistivät perinteiset arpajaiset. Olimme saaneet pääpalkinnoksi hienon painepesurin. Suuret Kiitokset Kempeleen K Rauta Ojanraudalle! Ensimmäisen päivän kruunasi pulahdus kylpylän höyrysaunasta lihakset pehmittävään poreammeeseen sekä metsäiset ja isänmaalliset keskustelut viidennen kerroksen terassilla ilta- auringon lopulta sukeltaessa Kalajoen hiekkasärkkien peilityynen meren syleilyyn.
Kullervo Kanniainen voitti Etämetsänomistajien liiton järjestämien SM-metsätaitokilpailujen miesten sarjan, Martta Lithovius sijoittui viidenneksi naisten sarjassa. Kari Tuoriniemen sijoitus oli 7., ja Antti Lithoviuksen 17. Joukkuekilpailuissa Oulun seudun metsätilanomistajat sijoittuivat toiseksi tamperelaisen TaSeMon jälkeen.
Vierailu Limingan 4H yhdistyksen järjestämässä metsäpäivässä 10.5.2023
Limingan 4H yhdistys sai Oulun seudun metsätilanomistajien stipendin 2022. Toiminnanjohtajan kanssa sovittiin, että 4H hankkii stipendirahalla relaskooppeja metsäpäivien osallistujia varten. Keväällä metsäpäiviin osallistui noin 300 nelosluokkalaista, syksyllä sama määrä kuudesluokkalaisia alakoululaisia.
Metsäpäivän toteuttija olivat myös muut useat alueen luontotoimijat sekä kunta. Yhteistyö toimijoiden kesken on vakiintunutta. Vierailun lähestyessä 4H kertoi
Millaiselle kohderyhmälle vierailua suunnitellaan? (neljä ryhmää, opettajat ja ohjaajat mukana, ruokailutauko ryhmien välissä)
Millaisin toivein asiantuntijan vierailua toivottaisiin? Sovittiin siis toiminnallisesta puun tilavuuden arvioinnista hehtaarilla. Samalla tutustuttiin metsänomistajuuteen ja käsiteltiin oman kodin kautta puun käyttöä ja sen luonto- ja energia-arvoa.
Ajo-ohjeet
Limingan 4H korosti, että usein vierailijat keksivät itse toimivimman lähestymistavan. Vierailija saa tuoda kokemuksensa ja näkökulmansa esiin, näistä ajatuksista voi nousta jotain sellaista, jota alunperin ei olisi osannut ajatellakaan. Suomen metsäsäätiö tukee kuljetuksissa. Limingan 4H tekee mielellään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, jotta saadaan ammattitaitoisia ja asiantuntevia tahoja kertomaan lapsille metsien virkistys- ja hyötykäytöstä. Neljäsluokkalaisten päivissä metsää ja luontoa käsitellään laajasti ja monelta näkökulmalta, kuudesluokkalaistenen päivissä sisältö painottuu metsäalan ammatteihin ja työelämään.
Metsäpäivissä vanhemmat eivät olleet mukana.
Metsäpäivässä lähdettiin liikkeelle omasta kodista: miten kodin sisustamisessa on käytetty puuta rakenteissa ja kalustuksessa? Mitä puita kodin olohuoneen ikkunoista näkyy? Jaettiin koululaiset pienryhmiin ja kaikki saivat oman relaskoopin kanssa laskea paksut puut. Opetustuokio oli sijoitettu vanhan ja puistomaisen nuoren mäntykuvion rajalle, joten oppilaiden tulokset poikkesivat toistaan riippuen mittauspaikasta. Lisäksi tehtiin pienryhmissä puun pituuden arviointi ja katsottiin taulukosta puun tilavuus hehtaarilla.
Lapset hämmästelivät, miten paljon puu voi tuottaa lämpöä. Oppilaissa heräsi myös filosofisempia kysymyksiä, kuten onko puulla tunteita. Liminkalaiset lapset asuvat monet lähellä luontoa-monella puita kasvaa kotipihalla ja sen lähistöllä enemmän kuin jaksaa laskeakaan!
Vierailun aikana kerrottiin myös Limingan 4H:n ja Oulun seudun metsätilanomistajien stipendiyhteistyöstä, ja koululaiset tuntuivat ilahtuvan, kun kuulivat, että Limingan 4h oli oli stipendikisan voittaja!
Oulunsalon Varjakassa pidetyt metsätaitokilpailut vietettiin kauniissa säässä lauantaina 24.9. Kilpailu kokosi osallistujia ympäri Suomen. Kiitos kaikille osallistujille ja toimihenkilöille, järjestelytoimikunnalle ja yhteistyökumppaneille, onnittelut voittajille!
Vuonna 2019 suunniteltu ja koronan takia toteutumatta jäänyt Kuhmo-Hossa kesäretki tehtiin poikkeuksellisesti kahden päivän retkenä. Suunnitelman päivitti mh Osmo Jääskeläinen toimien matkanjohtajana. Ensimmäiset kohteemme olivat Kuhmon Saha Oy, isäntänä metsäpäällikkö, mh Juhani Pääkkönen ja Crosslam Kuhmo Oy, isäntänä tuotantopäällikkö Markus Pääkkönen. Sahausta Kuhmossa on harjoitettu yli 60 vuotta kapasiteetin ollessa yli 400 000 kuutiota käyttäen puuta 900 000 kuutiota. Tuotantopaikkoja on yksi sisältäen kaksi sahauslinjaa: päälinja tukille (yli 15 cm) ja pienpuulinja (8-20 cm). Sahan vastaanottoa on uudistettu viime vuodet. Seuraavaksi on vuorossa uusi päälinja, mikä tulee nostamaan tuotantoa 600 000 kuutioon. Tehdas työllistää 149 henkeä, muu toiminta nostaa henkilöstön 430 henkeen ja välilliset työpaikat 950 henkeen. Saha on todella merkittävä koko aluetaloudelle ja merkittävin teollinen työllistäjä Kuhmolle.
Crosslam Kuhmo Oy on toiminut vuodesta 2014 ollen suomen ensimmäinen CLT-tehdas. Tähän mennessä on rakennettu 1000 asuntoa mm. Espoon Tuuliniittyyn 12 kerroksinen talo tilaelementeistä. Elementtiin tulee 3, 5 tai 7 kerrosta lautaa tai lankkua, joiden vahvuudet ovat 20-60 mm. Elementtien vahvuus on 60-300 mm ja max koko 3,2 * 12 m.
Tuupalan koululla isäntinä toimivat kuljetussuunnittelija Antti Komulainen ja rakennustarkastaja Harri Piirainen. Koulu koostuu kolmesta kuution muotoisesta rakennuksesta kerrosalaltaan 5 000 neliötä. Rakentamisessa käytettiin 600 kuutiota massiivipuisia kantavia kuusipuisia CLT-elementtejä, 700 kuutiota liimapuuta ja 700 kuutiota muuta puumateriaalia vastaten 100 tukkirekkaa. Rakennuskustannus oli 2 300 euroa neliö, mikä oli kohtuullinen. Olihan kohde ensimmäinen tällä tekniikalla rakennettu koulu. Yksi käytetty euro toi aluetaloudelle 2,7 euroa.
Entisen koulun sisäilma ongelmat ja kuntastradegia johtivat puun käyttöön. Kaikki olivat tyytyväisiä puumateriaaliin ja koulun toiminnallisuuteen.
Koulu oli oiva paikka myös arpajaisten pääpalkinnon luovutukseen. Makita 100 euron lahjakortin oli lahjoittanut jäsenemme kauppias Vellu Tolonen Lantmännen Agrosta. Voittaja oli hovikuljettajamme Pekka Mällinen.
Seuraavan päivän tiedollisen annin aloitti Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärä on 2900 ja Kuhmon asukasluku on 8 000. Metsästys on siten tärkeä toimintamuoto. Kuhmon maa-ala on 480 000 ha, minkä hirvitiheys on 2 hirveä per 1000 ha, osalla alasta vain 0,6. Pedot syövät 700 hirveä, pääasiassa sudet joita on noin 70 seitsemässä laumassa. Metsästäjille jää vain rippeitä. Aluetaloudelle metsästys
tulot ovat merkittävät, tosin alaa rajoittaa ylitiheä susikanta. Helppo on Helsingin torilta neuvoja huudella ja lupavalituksia pykätä.
Reistöröityjä haaskapaikkoja Kuhmossa on 49 ja epävirallisia puolet lisää. Toiminta on saanut ikävät piirteet. Vesistö tuo avaruutta ja oivan kauvauspaikan vedessä leikkivistä pedoista. Luontoon raahatut kuolleet teuraat haisevat ja pilaavat vesistöt. Kuhmon metsäpeurakanta on kuolemassa pikku hiljaa sukupuuttoon.
Sitten olikin talvisodan Kuhmon kohteet : Lähinnä kirkonkylää oleva Jyrkänkosken taistelupaikka, Saunajärven mottialue ja pahin tykistön keskitysalue Kilpelänkangas. Saimme nauttia ammattiopettaja Jussi Pulkkisen ansiokkaasta esitelmästä. Jussi on ollut historiasta kiinnostunut jo pienestä lähtien ja intohimo tuli esille asiantuntemuksena kuin myös hyvänä ulosantina.
Jussi sai samana päivänä ylennyksen reservin majuriksi. Onnittelut! Jussin esitelmä tulee kokea, niinpä tuon esille vain muutaman asian. Kuhmon kohdalla on yksi Euroopan vanhimmista rajakohdista vuodelta 1595. Kuhmon taistelut olivat merkittävät. Ne ovat jääneet vähälle huomiolle mm. Raateen taistelun nopean onnistumisen varjoon. Venäläisten tavoite oli katkaista Suomi eli edetä Kuhmon ja Suomussalmen kautta Kajaaniin ja Ouluun. Kuhmossa taisteltiin joka ainut päivä 105 päivää kestäneessä sodassa. Taisteluihin osallistui Suomesta 10 000 sotilasta ja Venäjältä 40 000. Kaatuneita oli 1350, mikä on paljon Talvisodan kaatuneiden 25 000 hengen määrästä. Venäläisiä kaatui lähemmäs 10 000 mm. Dolinin 1800 hiihtäjän prikaatti.
Kilpelänkankaalla pohdimme sodan jälkeistä metsien tilaa ja kehitystä nykyiseen. Osmo Jääskeläinen järjesti myös pienimuotoisen metsätaito kilpailun, missä arvioitiin kohteen runkolukua, keskijäreyttä, kokonaiskuutimäärää ja tukkiosuutta. Parasta yhdistyksemme retkillä on Suomen huippu esitelmöitsijät kuten täällä retkellä Jussi. Toinen tärkeä tekijä on porukan samanhenkisyys! Kuten uusi puheenjohtaja sanoi ottaessaan johtajuuden vastaan: ”Rakkaudesta lajiin”. Se voisi olla mielestäni yhdistyksemme motto ja näkyä sivuillammekin.
.jpg?web=1)