Kuhmon kesäretki

Kuhmon kesäretki

Kesäretki Kuhmoon 2022

Vuonna 2019 suunniteltu ja koronan takia toteutumatta jäänyt Kuhmo-Hossa kesäretki tehtiin poikkeuksellisesti kahden päivän retkenä. Suunnitelman päivitti mh Osmo Jääskeläinen toimien matkanjohtajana. Ensimmäiset kohteemme olivat Kuhmon Saha Oy,  isäntänä metsäpäällikkö, mh Juhani Pääkkönen ja Crosslam Kuhmo Oy, isäntänä tuotantopäällikkö Markus Pääkkönen. Sahausta Kuhmossa on harjoitettu yli 60 vuotta kapasiteetin ollessa yli 400 000 kuutiota käyttäen puuta 900 000 kuutiota. Tuotantopaikkoja on yksi sisältäen kaksi sahauslinjaa: päälinja tukille (yli 15 cm) ja pienpuulinja (8-20 cm). Sahan vastaanottoa on uudistettu viime vuodet. Seuraavaksi on vuorossa uusi päälinja, mikä tulee nostamaan tuotantoa 600 000 kuutioon. Tehdas työllistää 149 henkeä, muu toiminta nostaa henkilöstön 430 henkeen ja välilliset työpaikat 950 henkeen. Saha on todella merkittävä koko aluetaloudelle ja merkittävin teollinen työllistäjä Kuhmolle.

Crosslam Kuhmo Oy on toiminut vuodesta 2014 ollen suomen ensimmäinen CLT-tehdas. Tähän mennessä on rakennettu 1000 asuntoa mm. Espoon Tuuliniittyyn 12 kerroksinen talo tilaelementeistä. Elementtiin tulee 3, 5 tai 7 kerrosta lautaa tai lankkua, joiden vahvuudet ovat 20-60 mm. Elementtien vahvuus on  60-300 mm ja max koko 3,2 * 12 m.

Tuupalan koululla isäntinä toimivat kuljetussuunnittelija Antti Komulainen ja rakennustarkastaja Harri Piirainen.  Koulu koostuu kolmesta kuution muotoisesta rakennuksesta kerrosalaltaan 5 000 neliötä. Rakentamisessa käytettiin 600 kuutiota massiivipuisia kantavia kuusipuisia CLT-elementtejä,  700 kuutiota liimapuuta ja 700 kuutiota muuta puumateriaalia vastaten 100 tukkirekkaa. Rakennuskustannus oli 2 300 euroa neliö, mikä oli kohtuullinen. Olihan kohde ensimmäinen tällä tekniikalla rakennettu koulu. Yksi käytetty euro toi aluetaloudelle 2,7 euroa.

Entisen koulun sisäilma ongelmat ja kuntastradegia johtivat puun käyttöön. Kaikki olivat tyytyväisiä puumateriaaliin ja koulun toiminnallisuuteen.

Koulu oli oiva paikka myös arpajaisten pääpalkinnon luovutukseen. Makita 100 euron lahjakortin oli lahjoittanut jäsenemme kauppias Vellu Tolonen Lantmännen Agrosta. Voittaja oli hovikuljettajamme Pekka Mällinen.

Seuraavan päivän tiedollisen annin aloitti Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Pääkkönen. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärä on 2900 ja Kuhmon asukasluku on 8 000. Metsästys on siten tärkeä toimintamuoto. Kuhmon maa-ala on 480 000 ha, minkä hirvitiheys on 2 hirveä per 1000 ha, osalla alasta vain 0,6. Pedot syövät 700 hirveä, pääasiassa sudet joita on noin 70 seitsemässä laumassa. Metsästäjille jää vain rippeitä. Aluetaloudelle metsästys

tulot ovat merkittävät, tosin alaa rajoittaa ylitiheä susikanta. Helppo on Helsingin torilta neuvoja huudella ja lupavalituksia pykätä.

Reistöröityjä haaskapaikkoja Kuhmossa on 49 ja epävirallisia puolet lisää. Toiminta on saanut ikävät piirteet.  Vesistö tuo avaruutta ja oivan kauvauspaikan vedessä leikkivistä pedoista. Luontoon raahatut kuolleet teuraat haisevat ja pilaavat vesistöt. Kuhmon metsäpeurakanta on kuolemassa pikku hiljaa sukupuuttoon.

Sitten olikin talvisodan Kuhmon kohteet : Lähinnä kirkonkylää oleva Jyrkänkosken taistelupaikka, Saunajärven mottialue ja pahin tykistön keskitysalue Kilpelänkangas. Saimme nauttia ammattiopettaja Jussi Pulkkisen ansiokkaasta esitelmästä. Jussi on ollut historiasta kiinnostunut jo pienestä lähtien ja intohimo tuli esille asiantuntemuksena kuin myös hyvänä ulosantina.

Jussi sai samana päivänä ylennyksen reservin majuriksi. Onnittelut! Jussin esitelmä tulee kokea, niinpä tuon esille vain muutaman asian. Kuhmon kohdalla on yksi Euroopan vanhimmista rajakohdista vuodelta 1595. Kuhmon taistelut olivat merkittävät. Ne ovat jääneet vähälle huomiolle mm. Raateen taistelun nopean onnistumisen varjoon. Venäläisten tavoite oli katkaista Suomi eli edetä Kuhmon ja Suomussalmen kautta Kajaaniin ja Ouluun. Kuhmossa taisteltiin joka ainut päivä 105 päivää kestäneessä sodassa. Taisteluihin osallistui Suomesta 10 000 sotilasta ja Venäjältä 40 000. Kaatuneita oli 1350, mikä on paljon Talvisodan kaatuneiden 25 000 hengen määrästä. Venäläisiä kaatui lähemmäs 10 000 mm. Dolinin 1800 hiihtäjän prikaatti.

Kilpelänkankaalla pohdimme sodan jälkeistä metsien tilaa ja kehitystä nykyiseen. Osmo Jääskeläinen järjesti myös pienimuotoisen metsätaito kilpailun, missä arvioitiin kohteen runkolukua, keskijäreyttä, kokonaiskuutimäärää ja tukkiosuutta. Parasta yhdistyksemme retkillä on Suomen huippu esitelmöitsijät kuten täällä retkellä Jussi. Toinen tärkeä tekijä on porukan samanhenkisyys! Kuten uusi puheenjohtaja sanoi ottaessaan johtajuuden vastaan: ”Rakkaudesta lajiin”. Se voisi olla mielestäni yhdistyksemme motto ja näkyä sivuillammekin.

Retkeläisten puolesta Arto Hongisto